Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
yksilön omaa vastuuta valinnoistaan. Vammaispolitiikassa yhtäläisiä kouluttautumis- <strong>ja</strong><br />
työllistymismahdollisuuksia korostavassa retoriikassa painotetaan sitä, miten vammaisiksi<br />
määritellyillä yksilöillä tulee esimerkiksi olla mahdollisuus saada kykyjensä <strong>ja</strong> tarpeidensa<br />
mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Tällaisessa mahdollisuuksien<br />
yhdenvertaisuutta korostavassa näkemyksessä vammaisiksi määritetyt ra<strong>ja</strong>taan ideaalin<br />
mukai<strong>sen</strong> perusopetuk<strong>sen</strong> ulkopuolelle, jolloin heille tarjotaan yhdenvertaisuuden nimissä<br />
muuta opetusta. Tällainen ”muu opetus” tarkoittaa lähes poikkeuksetta erityisopetusta,<br />
jonka tavoitteet vaihtelevat yleisestä opetussuunnitelmasta elämäntaitojen opettelemiseen<br />
<strong>ja</strong> kuntouttamiseen (ks. Hakala 2010). Vastaavanalainen mahdollisuuksien<br />
yhdenvertaisuutta <strong>ja</strong> individualismia korostava retoriikka on esillä<br />
työllistymismahdollisuuksissa <strong>ja</strong> siinä, miten kaikilla kansalaisilla tulee olla<br />
mahdollisuudet työllistyä.<br />
Työntekijäkansalaisuuden ideaali perustuu näkemykseen, jonka mukaan yksilön<br />
yhteiskunnallinen osallistuminen <strong>ja</strong> it<strong>sen</strong>äisyys lisääntyvät silloin, kun hän ei ole<br />
riippuvainen sosiaaliturvasta. It<strong>sen</strong>äisyys muodostuu vammaispoliittisissa ohjelmissa<br />
tarkoittamaan pääasiassa sitä, että yksilö on silloin it<strong>sen</strong>äinen kun hän pystyy toimimaan<br />
yhteiskunnassa ilman muiden apua. It<strong>sen</strong>äisyyteen vedoten perustellaan myös<br />
kuntouttami<strong>sen</strong> tärkeyttä. Tällaisessa retoriikassa vammat muodostuvat poikkeuksetta eitoivotuksi,<br />
viallisuudeksi <strong>ja</strong> kansalaisuuden ideaalin vastaisiksi. Ruumiillista<br />
puutteellisuutta <strong>ja</strong> kuntouttami<strong>sen</strong> tärkeyttä korostavassa retoriikassa painottuu<br />
yhteiskunnan velvollisuus tukea yksilöä muokkaamaan ruumistaan vastaamaan vallitsevaa<br />
ihannetta, jotta yksilö pystyy työskentelemään yhteiskunnan asettaman ideaalin mukaisesti.<br />
Tilanteissa, joissa muokkaaminen ei ole mahdollista, paikantuu yksilö yhä kauemmaksi<br />
työntekijäkansalai<strong>sen</strong> ideaalista. Täysivaltai<strong>sen</strong> kansalaisuuden keskeiseksi määrittäjäksi<br />
muodostuu näin omatoiminen, it<strong>sen</strong>äinen <strong>ja</strong> taloudellisesti toimelias yksilö, jota pidetään<br />
sekä toivottavana että tavoiteltava (ks. myös Keskitalo-Foley et al 2010). Yksilöt, jotka<br />
ra<strong>ja</strong>utuvat ihanteen ulkopuolelle, paikantuvat ei-toivottavaan tilaan. Tämä tila on<br />
ontologialtaan negatiivinen.<br />
62
Change language