Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
puolestaan rakentaa siten, että ne noudattavat tieteenalani, eli kasvatustieteen, akateemisia<br />
konventioita.<br />
Sosiaalisessa vammaistutkimuksessa käydään ajoittain keskustelua siitä, kenellä on oikeus<br />
tehdä vammaistutkimusta, ovatko vammaiset tutkimuk<strong>sen</strong> objekte<strong>ja</strong>. Onko ei-vammaiseksi<br />
määritellyllä yksilöllä mahdollista ymmärtää vammaiseksi määriteltyjen kokemuksia<br />
vammoista <strong>ja</strong> heidän kokemastaan syrjinnästä. Nämä kriittiset kysymykset nousevat<br />
toisinaan esille, koska sosiaalinen vammaistutkimus on syntynyt kritiikistä yksilökeskeistä<br />
näkemystä kohtaan. (ks. esim. Oliver 1996; Corker & French 1999; Shakespeare 2006;<br />
Campbell 2009 Vehmas 2009.) Huomioimalla edellä mainitut sosiaali<strong>sen</strong><br />
vammaistutkimuk<strong>sen</strong> piirissä esitetyt kysymykset ei-vammaisten mahdollisuuksista<br />
ymmärtää vammaisuutta sekä oikeudesta tehdä tutkimusta on minun lisättävä<br />
kirjoitta<strong>ja</strong>kuvaani se, ettei minulle ole diagnosoitu<strong>ja</strong> vammo<strong>ja</strong> enkä ole joutunut toistamaan<br />
ruumiillista puutteellisuutta saadak<strong>sen</strong>i vammaispalveluita. Olen kuitenkin työskennellyt<br />
useamman vuoden kehitysvammaisiksi diagnosoiduille tarkoitetussa asumisyksikössä <strong>ja</strong><br />
päivätoiminnassa, joten olen seurannut läheltä kehitysvammaisiksi diagnosoitujen<br />
päivittäistä arkea <strong>ja</strong> esimerkiksi sitä, minkälaisia työ-, asumis-, <strong>ja</strong><br />
tukipalvelumahdollisuuksia erilaiset kehitysvammadiagnoosit tuottavat. Lisäksi<br />
tutkielmani lähtökohtana ei ole tarkastella vammaisia, eikä tehdä erottelua vammaisten <strong>ja</strong><br />
vammattomien välille, vaan tutkielmani tutkimuskohteena ovat kaikkiin yksilöihin<br />
vaikuttavat kyvykkyyden <strong>ja</strong> kansalaisuuden <strong>ideaalit</strong>.<br />
Eetoksessa on siis kysymys siitä, miten kirjoitta<strong>ja</strong> tuo it<strong>sen</strong>sä esille tekstissä. Ulottuvuus<br />
osaltaan vaikuttaa siihen, miten luki<strong>ja</strong> vastaanottaa tekstin. Kirjoitta<strong>ja</strong>n on huomioitava<br />
kirjoitta<strong>ja</strong>kuvan lisäksi se, millaiselle luki<strong>ja</strong>lle hän on ensisi<strong>ja</strong>isesti tekstinsä kirjoittanut.<br />
Tätä ulottuvuutta retoriikan perinteessä kuvaa käsite paatos, joka tarkoittaa kirjoitta<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong><br />
yleisön välistä suhdetta. Kyseinen ulottuvuus on keskeinen argumentoidessa, koska <strong>sen</strong><br />
tavoitteena on pyrkiä muuttamaan tai vahvistamaan yleisön käsityksiä argumentoitavasta<br />
asiasta (Palonen <strong>ja</strong> Summa 1998, 10). Paatos viittaa siis siihen, millaiseksi kirjoitta<strong>ja</strong><br />
olettaa luki<strong>ja</strong>nsa <strong>ja</strong> millaisten argumenttien hän olettaa vetoavan olettamaansa luki<strong>ja</strong>an.<br />
Kyseinen ulottuvuus yhdistetään helposti Hilkka Summan mukaan jonkinlaiseen<br />
manipulaatioyritykseen, ”paatoksella puhumiseen”, jolla yritetään vedota luki<strong>ja</strong>n tunteisiin.<br />
Kyse ei Summan mukaan ole manipulaatiosta vaan yksinkertaisesti siitä, minkälai<strong>sen</strong><br />
argumentaation uskotaan vakuuttavan oletettu yleisö. (Summa 1989, 97.)<br />
41
Change language