Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
Kansalaisuus ja sen ideaalit ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vammaisten ruumiiden muokkaamista <strong>ja</strong> puutteellista käsitteellistämistä edustavat muiden<br />
muassa erilaiset vammaisuutta määrittelevät luokitusjärjestelmät, kuten WHO:n ICF -<br />
luokitusjärjestelmä. Son<strong>ja</strong> Miettinen (2010) on tutkinut kansainväli<strong>sen</strong> terveysjärjestön<br />
(WHO:n) luokitusjärjestelmiä biopoliittisesta näkökulmasta käsin <strong>ja</strong> sitä, millaiselle<br />
ihmisyyden normille erilaiset vammaisuuden luokitusjärjestelmät perustuvat. Esimerkiksi<br />
ICF -luokituksessa on pyritty huomioimaan yhteiskunnalliset, yksilöpsykologiset sekä<br />
lääketieteelliset ulottuvuudet vammaisuutta <strong>ja</strong> toimintarajoitteita määriteltäessä (WHO<br />
2004). Vaikka vammaisuutta määriteltäessä otetaan huomioon yhteiskunnalliset<br />
ulottuvuudet <strong>ja</strong> se, miten esimerkiksi sosiaalisessa mallissa painotetut yhteiskunnalliset<br />
järjestelyt estävät vammaisia toimimasta täysivaltaisina kansalaisina yhteiskunnassa,<br />
perustuu määritelmä edelleenkin normatiiviselle käsitykselle normaaliudesta <strong>ja</strong> <strong>sen</strong><br />
ihanteesta. ICF -luokitusjärjestelmää on myös mahdollista tarkastella tietojärjestelmänä,<br />
joka toimii eri osa-alueilla. Tällainen luokitusjärjestelmä tuottaa tietoa sekä<br />
lääketieteellisistä kyvykkyysihanteista, yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumi<strong>sen</strong><br />
ihanteista että käsitystä yksilöpsykologisista ulottuvuuksista. Tarkasteltaessa ICF<br />
-luokitusjärjestelmää ableisti<strong>sen</strong>a tietojärjestelmänä muodostavat kolme edellä mainittua<br />
ulottuvuutta yhdessä käsitystä vallitsevista kyvykkyysihanteista <strong>ja</strong> samalla ulottuvuudet<br />
myös määrittävät sitä, mikä on milläkin elämän osa-alueella ihanteellista <strong>ja</strong> normaalia.<br />
Miettinen (2010, 58) huomauttaa WHO:n luokituksien asettavan normeiksi sellaisia asioita<br />
kuin parisuhteessa elämi<strong>sen</strong>, työssä käymi<strong>sen</strong> <strong>ja</strong> taloudelli<strong>sen</strong> it<strong>sen</strong>äisyyden. Normit<br />
muodostuvat usein myös normatiivisiksi käyttäytymismalleiksi. Miettinen (emt. 58)<br />
korostaakin WHO:n määritelmissä rakentuva normaali elämäntyyli näyttää<br />
keskiluokkaisuuden ohella hyvin länsimaalaiselta.<br />
3.3 <strong>Kansalaisuus</strong> <strong>ja</strong> <strong>sen</strong> <strong>ideaalit</strong> erojen tekijöinä<br />
Rose Galvin (2006) on tarkastellut vammaisuuden käsitteen suhdetta työhön <strong>ja</strong><br />
seksuaalisuuteen. Galvinin mukaan vammaisuuden käsite on ollut keskeisessä osassa<br />
muodostettaessa ideaalia liberaalista kansalaisesta, koska se on mahdollistanut normaalista<br />
poikkeami<strong>sen</strong> määrittelemi<strong>sen</strong>. Nykyisten länsimaalaisten vammaisuuden <strong>ja</strong><br />
kansalaisuuden käsitteiden muodostuminen alkoi Galvinin mukaan 1700- <strong>ja</strong> 1800-luvuilla,<br />
jolloin vammaisuudesta tuli lääketieteen, hallinnan <strong>ja</strong> institutionalisoinnin kohde.<br />
25
Change language