valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
17<br />
tomalle keholle annetut uudet harjoitusärsykkeet voivat johtaa ylikuormittumiseen ja<br />
suorituskyvyn laskuun (kuva 8). (Uusitalo-Koskinen 1999.)<br />
A) normaalivaste B) pitkittynyt vaste C) riittämätön vaste<br />
KUVA 8. A Normaali stressivaste eli oikeanlainen palautuminen. B Pitkittynyt stressivaste,<br />
jonka jälkeinen palautuminen puuttuu. C Riittämätön vaste. (McEwen 1998.)<br />
Stressitasot ja niiden palautumisvaatimukset. Stressi voi syntyä harjoittelusta, psyykkisestä<br />
kuormittumisesta tai sairastelusta. Kun stressi kasvaa, palautumisen tarve kasvaa.<br />
Rajoittavat tekijät (esimerkiksi ajan puute) aloittaa kierteen; kasvavassa stressissä ei<br />
pystytä täyttämään kasvavan palautumisen vaatimuksia ja stressi vain pahenee. Tilannetta<br />
voi kuvata ”saksimallilla” (kuva 9), jossa kaksi akselia erkanevat toisistaan. Kasvavaa<br />
stressi kaventaa palautumismahdollisuuksia, mutta ei ole vaarallista, jos yksilölliselle<br />
palautumiselle annetaan aikaa. (Kellmann 2002a.)<br />
KUVA 9. Saksimalli stressitason ja palautumisen vaatimusten suhteesta. Kuvassa olevien pystysuorien<br />
katkoviivojen välissä oleva alue on optimaalisen suorituskyvyn ja riittävän palautumisen<br />
alue, mutta sen yli mentäessä stressi alkaa kumuloitua ja palautumisen tarvetta ei pystytä<br />
tyydyttämään. (Kellmann 2002a.)