valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto

27
kuverryttelyn (10 min, 75–100 W) jälkeen otettiin lepolaktaattinäyte sormenpäästä ja
määritettiin aloituskuorma alkuverryttelyn aikaisen sykkeen ja lepolaktaatin mukaan.
Jos lepolaktaatit olivat korkealla alkulämmittelyn jälkeen, kuormitus aloitettiin lämmittelykuormalla.
Testissä aloituskuormaan (yleensä 100 W) lisättiin 25 W kahden minuutin
välein uupumukseen saakka. Testi oli epäsuora (hengityskaasuja ei kerätty), mutta se
tehtiin maksimiin saakka. Laktaattinäytteitä otettiin jokaisen kuorman lopussa, kunnes
laktaattiarvot ylittävät 6 mmol/l, että laktaattien perusteella voitiin määrittää aerobinenja
anaerobinenkynnys. Testi päättyy uupumukseen, jonka jälkeen jatkettiin testipyörällä
10 minuutin mittainen loppuverryttely matalalla kuormalla. Kun loppuverryttely loppui,
sykekello pysäytettiin (ks. kuva 11).
maksimitesti
alkulämmittely
loppuverryttely
Maksimaalinen teho, teoreettinen hapenottokyky, laktaatti ja submaksimaaliset tehot,
RPE-arvot, laktaatit ja sykkeet analysoitiin testipöytäkirjojen avulla. Ortostaattisen sykereaktio,
aika uupumukseen, sykepalautuma ja testikerran aikaiset sykevaihtelumuuttujat
analysointiin Polarin Presicion Performance -analysointiohjelman avulla. Fyysinen ja
psyykkinen palautuminen analysoitiin erikseen kyselyn avulla. Palautumiskyselyn tuortostaattinen
testi
KUVA 11. Testikerran sykekäyrä yhdeltä testattavalta. Kuvassa ylempi (sininen) käyrä on sykkeen
keskiarvokäyrä ja alempi (punainen) käyrä rasituskertymä- eli epoc-käyrä. Mustilla viivoilla
on merkitty sykevaihtelun analysointijaksot eli tämän tutkimuksen neljä eri kuormitustilaa.
6.4 Aineiston analysointi