26.04.2015 Views

valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto

valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto

valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

40<br />

Niinpä erilaisten testien käyttö ja testien aikaisten syke- ja sykevaihtelumuuttujien seuraaminen<br />

on suositeltavaa.<br />

Sykevaihtelumuuttujat olivat levon (istuen), seisomisen ja alkuverryttelyn aikana suuntaa<br />

antavasti, ja loppuverryttelyn aikana merkitsevästi suuremmat kauden aikana kuin<br />

kauden jälkeen. Näistä voidaan päätellä, että parasympaattista aktiivisuutta saattoi olla<br />

enemmän kauden aikaisessa testitilanteessa. Eri kuormitustilojen sykkeet olivat vähintään<br />

suuntaa antavasti matalammat kauden aikaisessa testissä. Lisäksi kestävyysominaisuudet<br />

olivat paremmat kauden aikana. Kauden jälkeen parasympaattinen aktiivisuus<br />

väheni, kestävyyskunto laski ja sykkeet nousivat.<br />

Näiden tulosten perusteella voidaan johtopäätöksenä sanoa, että kestävyysharjoittelu<br />

näyttäisi lisäävän parasympaattista aktiivisuutta. Nämä kaksi harjoitusadaptaatiota yhdessä<br />

laskevat tämän tutkimuksen lepotilan aikaista, seisomisen aikaista, alkuverryttelyn<br />

aikaista, submaksimaalisia, maksimaalista ja loppuverryttelyn aikaista sykettä. Autonomisen<br />

hermoston säätelyn muutos kauden aikaisesta tilasta kauden jälkeiseen tilaan<br />

ei kuitenkaan näiden tulosten perusteella ole niin merkittävää, että vain sillä voitaisiin<br />

selittää sykkeen nousu kauden jälkeisissä kuormitustiloissa. Niinpä kestävyysominaisuuksien<br />

lasku voisi selittää suurimman osan saaduista sykemuutoksista kauden aikaisen<br />

ja kauden jälkeisen testi välillä.<br />

8.4 Psyykkinen stressi kyselyjen avulla<br />

Kauden aikana fyysisen harjoittelun ulkopuolista stressiä raportoitiin enemmän kuin<br />

kauden jälkeen. Subjektiivisen palautumiskyselyn perusteella voidaankin sanoa, että<br />

psyykkistä stressiä oli enemmän kauden aikana kuin kauden jälkeen. Kauden aikana<br />

treeni-intoa eli harjoittelumotivaatiota oli enemmän, ja tämä johti siihen, että harjoittelusta<br />

johtuvaa stressiä raportoitiin enemmän. Kauden aikana psyykkinen ja fyysinen<br />

palautuminen olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Fyysinen palautuminen ei kuitenkaan<br />

eronnut merkitsevästi testikertojen välillä. Lisäksi kauden aikainen suuri parasympaattinen<br />

aktiivisuus oli yhteydessä korkeampaan fyysisen palautumiseen kauden jälkeen.<br />

Kauden jälkeen fyysistä stressiä koettiin melkein yhtä paljon kuin kauden aikana, mutta

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!