valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
40<br />
Niinpä erilaisten testien käyttö ja testien aikaisten syke- ja sykevaihtelumuuttujien seuraaminen<br />
on suositeltavaa.<br />
Sykevaihtelumuuttujat olivat levon (istuen), seisomisen ja alkuverryttelyn aikana suuntaa<br />
antavasti, ja loppuverryttelyn aikana merkitsevästi suuremmat kauden aikana kuin<br />
kauden jälkeen. Näistä voidaan päätellä, että parasympaattista aktiivisuutta saattoi olla<br />
enemmän kauden aikaisessa testitilanteessa. Eri kuormitustilojen sykkeet olivat vähintään<br />
suuntaa antavasti matalammat kauden aikaisessa testissä. Lisäksi kestävyysominaisuudet<br />
olivat paremmat kauden aikana. Kauden jälkeen parasympaattinen aktiivisuus<br />
väheni, kestävyyskunto laski ja sykkeet nousivat.<br />
Näiden tulosten perusteella voidaan johtopäätöksenä sanoa, että kestävyysharjoittelu<br />
näyttäisi lisäävän parasympaattista aktiivisuutta. Nämä kaksi harjoitusadaptaatiota yhdessä<br />
laskevat tämän tutkimuksen lepotilan aikaista, seisomisen aikaista, alkuverryttelyn<br />
aikaista, submaksimaalisia, maksimaalista ja loppuverryttelyn aikaista sykettä. Autonomisen<br />
hermoston säätelyn muutos kauden aikaisesta tilasta kauden jälkeiseen tilaan<br />
ei kuitenkaan näiden tulosten perusteella ole niin merkittävää, että vain sillä voitaisiin<br />
selittää sykkeen nousu kauden jälkeisissä kuormitustiloissa. Niinpä kestävyysominaisuuksien<br />
lasku voisi selittää suurimman osan saaduista sykemuutoksista kauden aikaisen<br />
ja kauden jälkeisen testi välillä.<br />
8.4 Psyykkinen stressi kyselyjen avulla<br />
Kauden aikana fyysisen harjoittelun ulkopuolista stressiä raportoitiin enemmän kuin<br />
kauden jälkeen. Subjektiivisen palautumiskyselyn perusteella voidaankin sanoa, että<br />
psyykkistä stressiä oli enemmän kauden aikana kuin kauden jälkeen. Kauden aikana<br />
treeni-intoa eli harjoittelumotivaatiota oli enemmän, ja tämä johti siihen, että harjoittelusta<br />
johtuvaa stressiä raportoitiin enemmän. Kauden aikana psyykkinen ja fyysinen<br />
palautuminen olivat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Fyysinen palautuminen ei kuitenkaan<br />
eronnut merkitsevästi testikertojen välillä. Lisäksi kauden aikainen suuri parasympaattinen<br />
aktiivisuus oli yhteydessä korkeampaan fyysisen palautumiseen kauden jälkeen.<br />
Kauden jälkeen fyysistä stressiä koettiin melkein yhtä paljon kuin kauden aikana, mutta