valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto

26
juomasta kahvia kolmeen tuntiin ja välttämään nautintoaineiden käyttöä 36 tuntiin.
Joukkueen kanssa oli sovittu, että testattavien testipäivää edeltäneet harjoitukset olivat
kevyet, vaikka ne suoritettiin normaalisti joukkueen mukana. Testikerran aluksi testattavalle
suoritettiin antropometriset mittaukset, jonka jälkeen testattavalle asetettiin Polar
Electro S810 tai Polar S810i sykemittari ja sykevyö. Näiden sykekellojen käyttö mahdollisti
syke sykkeeltä tallentamisen.
Kyselyt. Varsinainen testikerta alkoi terveyskyselyn, mielialakyselyn ja palautumiskyselyn
täyttämisellä. Terveyskyselyllä kartoitettiin testattavan terveydentilaa ennen
testikertaa ja testipäivänä. Mielialakyselyn tarkoituksena oli selvittää viimeaikaista sairastelua,
unen laatua ja määrää, fyysistä harjoittelusta aiheutunutta stressiä ja fyysisen
harjoittelun ulkopuolista stressiä ja koetun stressin mahdollisia negatiivisia vaikutuksia
mielialaan. Mielialakyselyssä kysyttiin myös osallistumisesta joukkueen harjoituksiin ja
treeni-intoa sekä sitä, kuinka paljon testattava jännittää tulevaa testiä (liite 2) asteikolla
”ei lainkaan”, ”vähän”, ”jonkin verran” ja ”paljon”. Palautumiskyselyssä vastattiin kysymykseen
”Kuinka palautuneeksi tunnet itsesi juuri nyt?” sekä fyysisesti että psyykkisesti,
asteikolla, jossa numero 0 vastasi tuntemusta ”ei ollenkaan palautunut”, 0.5 ”erittäin
vähän palautunut”, 1 ”melko vähän palautunut”, 3 ”kohtuullisesti palautunut”, 5
”paljon palautunut”, 8 ”hyvin paljon palautunut” ja numero 10 ”erittäin paljon palautunut”
(liite 1). Eri kyselyiden täytön aikana testattava sai rauhoittua, ja testattavan lepoverenpaine
mitattiin.
Ortostaattinen testi. Kun ortostaattisen testin tarkoitus ja suoritusperiaate oli selitetty,
testattava istuutui mukavaan asentoon ja rentoutui sulkemalla silmänsä. Sykekello
käynnistettiin, kun ortostaattinen testi alkoi (kuva 11). Ortostaattinen testi koostui viiden
minuutin lepojaksosta, joka suoritettiin istuen. Tämän jälkeen testattava nousi seisomaan
kolmen minuutin ajaksi. Testattava ei itse seurannut kelloa vaan hänelle sanottiin,
koska hän voi nousta seisomaan ja koska ortostaattinen testi päättyy. Näin pyrittiin välttämään
mahdollisia aavisteluja (seisomaan noususta tai testin päättymisestä), jotka olisivat
voineet vaikuttaa testin aikaiseen sykkeeseen. Seisomaan nousu merkattiin sykekellon
markkerilla, kuten myös ortostaattisen testin loppu.
Kuormitusmalli. Ortostaattisen kokeen jälkeen testattavat suorittivat omaehtoista lämmittelyä,
jos kokivat sen tarpeelliseksi. Kontrolloidun, Monark-testipyörällä tehdyn al-