valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
36<br />
8 POHDINTA<br />
Tämä tutkimuksen tarkoitus oli arvioida jääkiekkoilijan kuormittuneisuutta pelikauden<br />
aikana. Kauden aikainen maksimisyke ja submaksimaaliset sykkeet olivat matalampia,<br />
ja maksimitehot, VO 2teor ja maksimilaktaatti suurempia kuin kauden jälkeen. Ortostaattisen<br />
testin syke-ero (syke seisten-syke istuen) oli merkitsevästi pienempi kauden aikana<br />
kuin kauden jälkeen. Mitä pienempi syke-ero kauden aikana oli, sitä suurempi oli itse<br />
arvioitu fyysinen palautuminen. Lisäksi mitä korkeampi leposyke oli, sitä korkeampi oli<br />
seisomasyke ja sitä pienemmät olivat parasympaattista aktiivisuutta kuvaavat arvot istumisen<br />
ja seisomisen aikana. Kauden aikainen alkuverryttelysyke oli suuntaa antavasti<br />
matalampi ja loppuverryttelysyke merkitsevästi matalampi kuin kauden jälkeinen. Sykevaihtelumuuttujat<br />
olivat levon (istuen), seisomisen ja alkuverryttelyn aikana suuntaa<br />
antavasti, ja loppuverryttelyn aikana merkitsevästi suuremmat kauden aikana kuin kauden<br />
jälkeen. Kauden aikaiset korkeat sykevaihtelumuuttujat lepotilassa olivat yhteydessä<br />
kauden jälkeiseen korkeaan fyysiseen palautumiseen. Itse arvioitu psyykkinen palautuminen<br />
oli suurempaa kauden jälkeen, jolloin myös mieliala oli selvästi positiivisempi<br />
kuin kauden aikana.<br />
8.1 Suorituskyky<br />
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkittavien kestävyyskunto oli parempi<br />
kauden aikana kuin kauden jälkeen. Tästä kertovat korkeammat P maks ja VO2 teor -arvot<br />
ja matalammat testinaikaiset submaksimaaliset sykkeet kauden aikana. Nämä tulokset<br />
ovat yhteneviä aikaisemman jääkiekkoilijoilla tehdyn tutkimuksen kanssa (Tiikkaja<br />
2002). Kestävyysharjoittelun on todettu pienentävän sydämen rasitusta laskemalla leposykettä<br />
ja submaksimaalisia sykkeitä sympatovagaalisen tasapainon kääntyessä<br />
enemmän parasympaattiseen aktivaatioon. Submaksimaaliset sykkeet laskevat myös<br />
harjoittelun aiheuttaman verivolyymin kasvun, sydämen rakenteellisten muutosten ja<br />
kapillaaritiheyden myötä (Aubert ym. 2003). Harjoittelun on havaittu laskevan maksimisykettä<br />
vähän tai ei ollenkaan, ja harjoittelemattomuuden on todettu nostavan maksimisykettä<br />
(Zavorsky 2000). Tämän tutkimuksen tulokset, joissa kauden aikainen mak-