valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
37<br />
simisyke oli pienempi kuin kauden jälkeinen maksimisyke, ovat samansuuntaiset. Harjoittelun<br />
aiheuttama maksimisykkeen lasku voi osaltaan johtua sympaattisen hermoston<br />
aktiivisuuden pienentymisestä ja parasympaattisen aktiivisuuden noususta sekä plasmavolyymin<br />
kasvusta (Zavorsky 2000). Näistä tuloksista voidaan havaita, että jääkiekkoilijoiden<br />
kestävyyskunto on heikompi kauden jälkeen kauden aikaisiin kestävyyskuntoominaisuuksiin<br />
verrattuna. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että jääkiekkoilijan<br />
kunto heikkenee kauden aikana (Tiikkaja 2002, Aho 2005).<br />
8.2 Ortostaattisen testin aikaiset muuttujat ja niiden väliset yhteydet<br />
Leposyke. Leposyke ei eronnut testikertojen välillä merkitsevästi. Levon (istuen) aikaisia<br />
sykevaihtelumuuttujista voidaan havaita, että parasympaattista aktiivisuutta kuvaavat<br />
muuttujat (RRI ka , SD1, RMSSD ja lnHF) olivat suuntaa antavasti suurempia kauden<br />
aikana kuin kauden jälkeen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että mitä korkeampi<br />
leposyke oli, sitä pienemmät olivat parasympaattista aktiivisuutta kuvaavat arvot sekä<br />
istuen että seisten. Logaritmimuunnetun HF muuttujan on todettu luotettavasti kuvaavan<br />
parasympaattista aktiivisuutta (Martinmäki ym. 2006). Hyvän kestävyyskunnon on todettu<br />
lisäävän parasympaattista aktiivisuutta levossa ja laskevan leposykettä (Zavorsky<br />
et al. 2000, Aubert ym. 2003). Sandercock ym. (2005) löysivät, että harjoittelulla saatiin<br />
aikaiseksi merkitsevä RR-intervallin ja HF-tehon kasvu. Näiden tulosten perusteella<br />
voidaan arvioida, että kauden aikana lepotilassa saattoi olla enemmän parasympaattista<br />
aktiivisuutta. Lisäksi tämän tutkimuksen perusteella normaalitasosta noussut leposyke<br />
voisi kertoa vähentyneestä parasympaattisesta aktiivisuudesta.<br />
Syke seisten. Seisomaan nousun jälkeen syke tasaantui suuntaa antavasti matalammalle<br />
tasolle kauden aikaisessa testissä kuin kauden jälkeisessä testissä. Myös useat sykevaihtelumuuttuja-arvot<br />
(seisten) kauden aikaisessa testissä olivat suuntaa antavasti korkeammat<br />
kuin kauden jälkeisessä testissä. Tuloksista voidaan havaita, että mitä korkeampi<br />
leposyke oli, sitä korkeampi oli seisomasyke ja sitä pienemmät olivat parasympaattista<br />
aktiivisuutta kuvaavat arvot istumisen ja seisomisen aikana. Näiden tulosten perusteella<br />
voidaan ehdottaa, että parasympaattinen aktiivisuus on korkeampaa, jos ortostaattisen<br />
testin lepo- ja seisomasyke ovat normaalia matalampia.
Change language