valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
valkama tuija 2007.pdf - JYX front page - Jyväskylän yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
42<br />
RPE-arvoja sekä palautumis- ja mielialakyselyn että ortostaattisen testin ja eri kuormitustilojen<br />
(istuen, seisten, alkuverryttely ja loppuverryttely) aikana sykevaihteluanalyysillä<br />
tutkitun autonomisen hermoston toiminnan analysoinnin. Hormoneja ei mitattu.<br />
Tutkimusjoukko oli pieni, mutta ainutlaatuinen, ja se koostui sekä hyökkääjistä, puolustajista<br />
että maalivahdista. Tutkimusajankohdat olivat sopivat kauden rakenteeseen nähden.<br />
Mielenkiintoista olisi ollut saada data myös kauden alusta.<br />
Tutkimus sisälsi perustason mittaukset (huhtikuu), joita voitiin verrata kauden aikaisiin<br />
(joulukuu) arvoihin. Perustason mittaukset ovat hyvin harvinaisia urheilijoilta, mutta<br />
tässä työssä se onnistui hyvin kauden päätyttyä pienen loman jälkeen. Testipatteristo<br />
sisälsi monipuolisia subjektiivisia ja objektiivisia mittareita. Maksimaalisen polkupyöräergometritestin<br />
intensiteetti on suuri (maksimaalinen vaste), ja testimuoto oli jääkiekkoilijoille<br />
sopivin. Testikerrat pysyivät hyvin samanlaisina. Kyselyt olisivat voineet olla<br />
monipuolisemmat, sillä muutkin psykologiset asiat voivat vaikuttaa mielialaan kuin<br />
vain kysytyt stressimuodot. Palautumiskyselyllä saatiin kuitenkin esille jääkiekkoilijan<br />
suurempi psyykkinen stressi kauden aikana.<br />
Sykevaihtelu on lupaava väline palautumisen ja stressin mittauksessa, mutta vaatii vielä<br />
vahvistusta muualta. Tässä tutkimuksessa ei vakioitu hengitystiheyttä ortostaattisen testin<br />
aikana, joka voi vaikuttaa tuloksiin. Sykevaihtelun avulla voitiin kuitenkin havaita<br />
hyvän kestävyyskunnon positiiviset vaikutukset autonomisen hermoston tilaan. Sykevaihtelun<br />
analysointimenetelmät olisivat voineet olla laadukkaammat. Näin esimerkiksi<br />
testin aikaisen sykedatan ja välittömän palautumisen sykedata olisi voinut analysoida<br />
luotettavasti. Toisaalta pidempi seuranta (esimerkiksi yömittaus) olisi voinut kertoa palautumistilasta<br />
enemmän (esim. Mourot ym. 2004).<br />
8.6 Johtopäätökset<br />
Jääkiekkoilijoiden kestävyysominaisuudet ovat korkeat kauden aikana. Tällöin parasympaattista<br />
aktiivisuutta on paljon ja eri kuormitustilojen sykkeet pysyvät alhaisina;<br />
jääkiekkoilijan suorituskyky on huipussaan. Kestävyyskunnon lasku kauden jälkeen<br />
heikentää parasympaattista aktiivisuutta jonkin verran. Tässä tutkimuksessa kauden
Change language