pdf-muodossa - Matematiikkalehti Solmu - Helsinki.fi

Solmu 1/2012 5jalta on esitetty väittämiä lukiokoulutuksen tulevaisuudesta.Niitä pohtii joukko asiantuntijoita, joista onmuodostettu pääpaneeli ja haastajapaneeli. Pääpaneelikoostuu koulumaailmassa ja elinkeinoelämässä toimivistahenkilöistä. Haastajapaneeliin oli kutsuttu peruskoulunja lukion kehittäjähenkilöitä eri puolilta maata.Haastajapaneeli pyrkii kyseenalaistamaan pääpaneelilaistenkantoja. Eräistä väittämistä saavutetaan yksimielisyys,eräät jäävät rakentavan keskustelun alaisiksija jotkin väittämät muuttuvat ratkaisemattomiksi kiistakysymyksiksi.Tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman paljonerilaisia mahdollisuuksien rajoissa olevia tulevaisuuksia.Niille on kehitetty englanninkielinen nimitys ”futuribles”.Termille ei vielä ole suomenkielistä vastinetta,joten tähän ilmaisuun tullaan vastaisuudessa törmäämäänopetushallituksen julkaisuissa ja koulutuksissa.Mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja on löydetty,niitä on ruodittu ja niiden toteutumistodennäköisyyksiäon arvioitu. Hämmästystä herättää kuitenkinse, että matematiikka on mainittu tekstissä vainmuutaman kerran, ja silloinkin lähinnä sivulauseissa.Siitä käytetään myös halventavaa ilmaisua ”välineaine”.Matematiikka on kuitenkin itsenäinen tiede ja seon perustana kaikessa kvantitatiivisessa tutkimuksessasekä luonnon- että yhteiskuntatieteissä. Siksi barometrinyksi keskeisistä kysymyksistä olisi pitänyt olla matematiikanaseman laadullinen kehittäminen kouluopetuksessa.Aiheutuuhan moni opintojen keskeytyminenja viivästyminen koulussa saadusta heikosta matematiikanpohjasta.Mielenkiintoista on, mitä asioita tulevaan kehitykseenvaikuttamaan pyrkivät tahot nostavat esiin tästä 130sivua käsittävästä opuksesta. Tässä mielessä barometritoimii kuten klassinen mustetahratesti psykologiassa.LUMA-keskus [2] nostaa päällimmäiseksi väitteen,jonka mukaan lukio muuttuu yleissivistävästä oppilaitoksestasoveltavaksi. Ounastellaan, että lukiossa tullaanyhä enemmän keskittymään kansallisten ja globaalienongelmien pohtimiseen ja että yleissivistys saadaansosiaalisen median kautta. Naamakirjasivistyksenturvin lähdetään sitten ratkomaan ihmiskuntaa koskeviavakavia ongelmia! Tällaisen näkemyksen omaavanhenkilön yleissivistys ilmeisesti on juuri naamakirjastaperäisin. Tietämäni mukaan ainakin osa siellä esiintyvistäaktiviteeteista on kylähullujen yllyttämistä typeryyksiinkuten viikkokausien istuskeluun kaivinkoneenohjaamossa, osa taas on virtuaalisten hevostallien rakenteluaja sitä, että heitetään kaveria lehmällä. Yleissivistyksenasema tulevaisuuden koulussa jääkin barometrissalopulta ratkaisemattomien kiistakysymystenjoukkoon.Mikä sitten hyvien käytöstapojen lisäksi on todellistayleissivistystä, jota osa panelisteistakin edellyttääyhä peruskoulussa ja lukiossa opittaviksi? On osattavailmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti. Klassisestamaailmankirjallisuudesta suodattuu elämänkokemusja viisaus. Historiaan perehtyminen antaa perspektiiviänykypäivän ongelmiin. Luonnon lainalaisuudet on tunnettava,koska ne eivät ole ihmisen säädettävissä vaanniihin on mukauduttava. Lähes jokaisella lienee tarveilmaista itseään jossakin määrin taiteen keinoin. Kieliäon osattava. Yleissivistykseen kuuluu myös algebran jageometrian alkeet siinä mielessä, kuin ne koulumatematiikassaymmärretään. Kaikki mainittu vaatii henkilökohtaistapaneutumista. Koulun tehtävänä on varmistaaoppilaalle nämä taidot, joita ilman ei voi rakentaatulevaisuuttaan ja ihmissuhteitaan. Tämän ajattomansivistyksen lisäksi on aikaan sidottua yleissivistystä,kuten erilaisten digitaalisten laitteiden käyttöliittymienhallinta. Se näyttää sujuvan koulusta riippumatta,sillä koulujen laitteistot ovat aina ajastaan jäljessä.Barometrissa ei siis matematiikasta puhuta paljoakaanja LUMA-keskus ohittaa sen kokonaan. Sen sijaan puhutaan”ongelmanratkaisutaidosta”. Onko tämä tulkittavaniin, että ainakin osa kouluasioista vastaavistapäättäjistä ja vaikuttajista on vakavissaan pyrkimässäoppiainerajojen hävittämiseen? Ollaanko koulumatematiikkaalopullisesti vesittämässä joksikin ongelmanratkaisuopiksi?Onko nimimerkki Negatiivin keväällä2011 LUMA-sanomissa esittämä ajatus lukion pitkänja lyhyen matematiikan yhdistämisestä edelleen hengissäjossakin kouluhallinnon byrokratian syövereissä?Viitteet[1] http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf[2] http://www.luma.fi/artikkelit/942/miltae-naeyttaeae-lukion-tulevaisuusMarkku HalmetojaPääkirjoitus