Kuljetus & Logistiikka 4 / 2013

ERVEYS & hyvinvointi TYÖTERVEYS & hyvinvointi TYÖTERV
nti TYÖTERVEYS & hyvinvointi TYÖTERVEYS & hyvinvointi TY
Ammattikuljettaja ja
henkilönsuojaimet
Työ on aina järjestettävä niin, ettei siinä ole vakavan vahingoittumisen
vaaraa. Järjestely tulisi ensisijaisesti tehdä rakenteellisin keinoin
eli luoda turvallinen työympäristö. Toissijaiset keinot alentaa työn
vaaran riskiä hyväksyttävälle tasolle ovat työn oikea vaiheistaminen ja
asianmukaiset työtavat. Työssä tarvittavien henkilönsuojainten käyttö
on osa asianmukaisia työtapoja.
Tavaraliikenteen ammattikuljettajien
sattuneiden tapaturmien tilastot
osoittavat, että henkilönsuojaimia
ei käytetä siinä laajuudessa
kuin pitäisi. Kuljettajien työtehtävien kirjo
on laaja, normaalin leipätyön eli ajamisen
sekä kuorman lastaamisen ja purkamisen
lisäksi kuljettajat osallistuvat muun muassa
ajoneuvonsa huolto – korjaustöihin.
Tapaturmatilaston kuvausten perusteella
moni tapaturma oltaisiin vältetty sopivalla
suojaimella. Esimerkiksi vuonna 2011 vakuutusyhtiön
korvasivat 274 työsuhteisille
kuljettajille sattunutta silmätapaturmaa.
Näistä merkittävä osa sattui kuljettajan
korjatessa tai huoltaessa ajoneuvoaan.
Henkilösuojaimia tarvitaan alentamaan
työn sisältämän vaaran riskiä varsinkin
lyhytaikaisissa, harvoin toistuvissa tai satunnaisissa
työvaiheissa. Paradoksaalisesti
juuri näissä töissä henkilönsuojainten käytöstä
luistetaan. Miksi näin käy ja mitä asialle
voidaan tehdä?
On älytöntä kutsua henkilösuojaimen
käyttämättä jättämistä riskinotoksi Määritelmänsä
mukaan riskinottoon sisältyy
vaara ja palkkio siitä, että altistaa itsensä
vaaraa aiheuttavalle tilanteelle. Uhkapeli
on riskinottoa, siihen sisältyvät voittamisen
ja (usein paljon suurempi) häviämisen
mahdollisuus. Riskinottoa tapahtuu myös
ansaintatarkoituksissa. Vuonna 1981 Jessop
Marine –niminen yhtiö nosti Barentsin
merestä yli 100 miljoonan dollarin arvosta
kultaharkkoja. Kulta oli peräsin englantilaisesta
sotalaivasta HMS Edinburgista, joka
oli noutanut lastin Murmanskista ja upposi
lähelle Karhusaarta Saksan laivaston kanssa
käydyn meritaistelun jälkeen vuonna
1942. Jessop Marinen suorittamaan nostotyöhön
liittyi useita merkittäviä riskejä,
jotka osin toteutuivat ja usea sukeltaja
loukkaantui. Toisaalta lähes kaikki kulta
saatiin nostettua ja yhtiö sai merkittävän
korvauksen työstään.
Henkilönsuojaimen käyttämättä jättämisessä
ei ole samankaltaista asetelmaa. Esimerkiksi
suojalasien unohtuminen kulmahiomakoneella
hiottaessa sisältää vakavan
vahingoittumisen vaaran eli korkean riskin.
Kuuman, korkeaenergisen kipinän osuminen
silmän näkevään osaan (silmän linssiin)
aiheuttaa todennäköisesti pysyvän näkövaurion.
Mutta sitä, ettemme käytä suojalaseja
ei palkita kultaharkoilla eikä oikeastaan
millään muullakaan. Mahdollinen palkkio
puuttuu käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Teollisuuden toimialoilla työskentelevä
työturvallisuusasiantuntija kohtaa aika
ajoin tilanteita, joissa työntekijät eivät
käytä työn edellyttämiä henkilönsuojaimia.
Keskusteltaessa asiasta tärkeimmät syyt
ovat: (a) suojain ei ole saatavilla, kun sitä
tarvitaan, (b) unohdus ja (c) käytössä oleva
suojain on itselle sopimaton tai se haittaa
tehtävää työtä. Tuskin koskaan kyseessä
on se, ettei työntekijä halua suojata omaa
terveyttään.
Vaikuttaa siltä, että kokemamme velvoite
(jonka asetamme usein itse itsellemme)
saada työt tehdyksi ja päivittäisessä työssä
kohtaamamme arkiset ongelmat ajavat
turvallisuuden edelle. Työ tehdään, oli sopiva
henkilönsuojain saatavilla tai sitten ei.
Tästä näkökulmasta katsottuna tarvittavan
suojaimen käyttämättä jättäminen on varsin
inhimillistä. Jotta tämä vältettäisiin,
meidän tulisi totuttautua käyttämään henkilönsuojaimia
ja kiinnittää enemmän huomiota
niiden valintaan.
Kuljetus & Logistiikka 35