libretto C.A. Badian partituurin mukaisena

GILDE: Seis! Mitä teet?
ERNANDO: Oi, prinssi, mistä syytät?
OLMIRO: Uhkaavalta kohtalolta
218
jos säästyä mielit, älä Gilden salli temppelin porteista sisään astua.
GILDE: Valtiaani, hän minut surmaa, jos totuus hänelle paljastuu.
ERNANDO: Miksi?
OLMIRO: Hänet puolisokseni tahdon.
GILDE: Älä sano enempää.
ERNANDO: Vai puolisoksesi hänet tahdot? Jätä meidät hetkeksi kahden,
tyttäreni mietteitä haluan hetken kuulla.
OLMIRO: Sen sinulle sallin.
GILDE: Nyt aika on punoa kaksinkertainen
219
juoni.
ERNANDO: Tytär, koettelemuksia sietäisin vaikka tuhat, ennen kuin tekisin jumalattaren
tahtoa vastaan.
GILDE: En kuulemastani pidä.
ERNANDO: Yhtäläiset ovat rohkeutemme, mutta jos koskaan toisin on, oitis kuolemaa
saat käden tämän kautta odottaa.
GILDE: Vaan minusta puolisonsa tulee!
ERNANDO: Gilde, tiedät, mitä tarkoitan.
GILDE: Etkö näe, että Olmiro
220
hourii. Hän sekaisin on väittäessään minun jo hänelle lupautuneen. Huomaatko,
kuinka katseensa harhailee?
ERNANDO: Oi, mitä kuulenkaan!
GILDE: Sinun on hyvä myöskin tietää, että tahtoi Olmiro minut jo ennen häitä paljaalle
maalle kallistaa.
ERNANDO: Ovatko sanasi totta?
GILDE: Jos hän selville saa aviosta lupauksen,
221
tämä valhe minua kilpenä suojaa.
ERNANDO: Mitä siis teemme?
GILDE: Salli minun hänelle järkeä puhua. Prinssi, anteeksi suo, jos isäni tahtoa
vastustan: hän avioon kanssasi kehottaa.
OLMIRO: Vastustat?
GILDE: Hiljaa, hillitse paheksuntaasi!
OLMIRO: Sinä yksin siis olet häitä vastaan?
GILDE: Artemiin olen neitsyt, se riittäköön.
222
OLMIRO: Petturi luvattuni on.
GILDE: Enkö sinulle sanonut?
) 25 (