'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

14
koottu tutkijoiden silloisia (1991) ajatuksia kansiin nimellä Persianlahden sota ja journalismi.
Heikki Luostarinen löytää artikkelissaan sodan uutisoinnista neljä erityispiirrettä:
talouden häiriöiden minimoinnin, kulttuurierot, operatiiviset edut ja siistityn sodan. Maailmantaloutta
pyrittiin vakauttamaan vakuuttelulla USA:n hyökkäyksen menestyksellisyydestä;
sodan julkisuus heijasti käsitystä idän ja lännen perustavista arvo- ja rationaliteettieroista;
Yhdysvaltain armeija käytti toimittajia väärän informaation välittäjinä perimmäisenä
tarkoituksena Irakin harhauttaminen; yleisö pyrittiin vakuuttamaan sodan muuttuneesta
luonteesta ohjailemalla tiedotusvälineitä antamaan haluttu kuva - ruokkimalla, kilpailuttamalla
ja valvomalla tiedotusvälineiden edustajia 20 .
Samassa kirjassa Juhapekka Rantanen kertoo lukeneensa Helsingin Sanomien sodan päättymisen
jälkeen teettämän gallupin, jonka mukaan 71 % suomalaisista piti sotaa oikeutettuna.
Hän epäili löytäneensä selityksen gallupin antamalle tulokselle tutkittuaan seitsemän
Helsingin Sanomien numeron kaikki sotaa käsittelevät jutut sodan ensimmäisten viikkojen
ajalta: jo pelkästään otsikoiden merkityssisällön perusteella arvioiden 63 % jutuista antoi
lukijalle mielikuvia, jotka lienee vakuuttaneet sodan välttämättömyydestä 21 . Sirpa Puhakka
huomauttaa, että uutisoinnin luonteesta käytiin kriittistä keskustelua jo itse uutistapahtuman
jatkuessa, lievää itsekritiikkiäkin esitettiin ensimmäisten päivien tunnekuohun täyttämien
uutisotsikoiden jälkeen. Hänen mielestään kompastuttiinkin ehkä tiedonvälityksen
normaaliongelmiin, jotka vain korostuivat Persianlahden sodan uutisoinnissa: näkökulman
valikoitumiseen toimituksen ulkopuolella, lähteiden ja asiantuntijoiden valtaan, uutistapahtumien
ennustamiseen ja kovenevaan uutiskilpailuun tiedotusvälineiden välillä 22 .
Myös kirja Triumph of the Image. The Media’s War in the Persian Gulf – A Global Perspective
on kokoelma media-analyysejä vuoden 1991 tapahtumista, kun CNN-televisioyhtiö
tarjosi kuvan sodan syttymishetkestä yhtäaikaisesti George Bushille, Saddam Husseinille,
Mihail Gorbatschoville, John Majorille ja Kuwaitin emiirille…. Kolmekymmentäneljä
kirjoittajaa kahdeksastatoista maasta arvioi maansa uutisoinnin sosiaalista, taloudellista ja
poliittista kontekstia. Eräs kirjan toimittajista, professori Hamid Mowlana, palauttaa mieliin
mitä tapahtui vuosina ennen Yhdysvaltain sotajoukkojen lähettämistä puolustamaan
Kuwaitia: kansainvälinen media esitti Saddam Husseinin hyväntahtoisena diktaattorina,
20
21
22
Luostarinen 1991, 32-36
Rantanen 1991, 39
Puhakka 1991, 76-78