'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
9<br />
painotetaan tietyllä tavalla.” ja on yhtä mieltä siitä, että todellisuus ei ole valmiiksi rakennettua,<br />
journalismi objektiivisena peilinään. Uutisen narratologisen ongelman Hemánus<br />
pukee muotoon ”miten raaka-aineesta eli todellisuuden aineksista tehdään kertomus” ja<br />
tarjoaa vastaukseksi: pelkistämällä, kielellistämällä ja luomalla jännite eli dramatisoimalla.<br />
6 Pelkistäminen on informaation valintaa ja sen kaavoittamista stereotypioihin, kielellistäminen<br />
taas kielenkäytön valintaa tai valokuvien käyttöä. Dramatisoinnista Hemánus<br />
antaa esimerkiksi Vanhasen (1987) tutkiman ns. katastro<strong>fi</strong>estetiikan eli sen ”karmean kauneuden,<br />
jota tuhon uhkaan tai jo toteutuneeseen tuhoon voidaan ladata”. Journalismi saattaa<br />
myös toimia ilmiöitä mytologisoimalla. Toimittaja Cristina Mariotti on artikkelissaan<br />
”Islamin pelko” valinnut ja dramatisoinut informaation siten, että artikkelista muodostuu<br />
kertomus muslimeista uskonnollisina fanaatikkoina, jotka tulevat terrorisoimaan Italian<br />
valtiota muslimimaiden taloudellisella tuella, jos heidän vaatimuksiinsa yhteiskunnallisista<br />
vaikuttamismahdollisuuksista suostutaan.<br />
Miten media puhuu –kirjassaan Norman Fairclough kertoo kuinka ja miksi mediaa tulisi<br />
lukea kriittisesti. Sosiokulttuurisia muutoksia tarkasteltaessa joukkotiedotuksen tutkimisen<br />
mielekkyyttä tuskin voi kiistää, niin keskeinen sen asema on nykyisissä yhteiskunnallisissa<br />
järjestelmissä. Vähemmän itsestään selvä ja yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa usein<br />
kiistelty väite taas on se, että joukkotiedotuksen kielen analysointi voisi antaa merkittävän<br />
lisän aiheen tutkimukseen. Faircloughin mielestä tällaiselle <strong>analyysi</strong>lle on tarvetta.<br />
Tekstiä analysoimalla voidaan päästä niiden takana vaikuttaviin ideologioihin. Ideologiat<br />
ovat väittämiä, jotka käyvät tekstistä ilmi epäsuorasti ja esiintyvät yleensä sen alkuoletuksissa<br />
(itsestäänselvyydet) myötävaikuttaen eriarvoisten valta- ja hallintasuhteiden ylläpitämiseen<br />
ja muotoutumiseen. Yksittäisten representaatioiden, suhteiden tai identiteettien<br />
merkitystä valtasuhteissa voidaan arvioida kajoamatta totuutta koskeviin kysymyksiin 7 .<br />
Kielen <strong>analyysi</strong>llä voidaan yhdistää yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tutkimus, mutta vain<br />
tietynlaisen kieli<strong>analyysi</strong>n avulla. Tiedotusvälineiden kieltä on analysoitava diskurssina ja<br />
<strong>analyysi</strong>n tulee olla osa tiedotusvälineiden diskurssi<strong>analyysi</strong>ä 8 .<br />
Lähestymistavan ”kriittisyys” tarkoittaa Faircloughin mukaan pyrkimystä ottaa huomioon<br />
se, että sosiaaliset käytännöt ja erityisesti kielenkäyttötavat ovat sidoksissa syy- ja seuraus-<br />
5 Masterman 1989, 19-20<br />
6 Hemánus 1990, 79-80<br />
7 Fairclough 1997, 25-26<br />
8 ks. diskurssi<strong>analyysi</strong>n käsitteestä ja sisällöstä myös s. 18
Change language