'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
35<br />
Analyysin tulokselle etsin perusteluja sosiaalipsykologian teorioista. Michael Billig yhdistää<br />
mielekkäästi sosiaalipsykologian ja retoriikan tutkimuksen: Billigin mukaan argumenttien<br />
kontekstissa sosiaalisuus näkyy siten, että argumenttien aiheet liittyvät usein laajempiin<br />
sosiaalisiin ongelmiin. Billig viittaa myös Chaïm Perelmanin yhdistävän argumentoinnin<br />
sosiaalisen kontekstin kiistelyyn normeista ja arvoista 69 . Toisaalta argumentointi on<br />
sosiaalinen tilanne, jossa on puhujan ja yleisön lisäksi implisiittisesti tai eksplisiittisesti<br />
mukana myös vastakkainen mielipide, jota puhuja kritisoi. Samalla kun argumentoinnissa<br />
puhutaan ”meistä” implikoidaan ”meille” vastakohtainen ja vaarallinen ”muut”.<br />
2.4 Analyysin sijoittaminen kontekstiinsa<br />
Ihmisen ajattelulle on tyypillistä arkikokemuksiin pohjautuvat intuitiiviset käsitykset ja<br />
ratkaisumallit, jotka saattavat poiketa oleellisestikin koulussaopituista, tieteellisistä käsityksistä.<br />
Ihmisen käyttäytymistä ja valintoja pidetään usein ryhmäsidonnaisena. Sosiaalipsykologiassa<br />
tutkitaan ihmisiä ja ryhmiä, niinpä tutkimusta on usein sävyttänyt erimielisyys<br />
tutkimuksen kehyksestä – individualistinen (psykologinen) vai kollektiivinen (sosiaalinen).<br />
Nykyään ihmistä katsellaan usein ”tietojenkäsittely-yksikkönä” kognitivistisessa<br />
tutkimuksessa. Ns. kognitiivisesti suuntautunut sosiaalipsykologia olettaa ihmisen olevan<br />
perimmäiseltä luonteeltaan tiedonjanoinen, vaikka kyky sulattaa tietoa onkin rajallinen.<br />
Ihmiset eivät reagoi passiivisesti ulkoisiin tapahtumiin vaan yrittävät ymmärtää tapahtunutta<br />
ja sijoittaa ilmiöt luokkiin, jotka ovat muotoutuneet aiemmin opitun tiedon avulla.<br />
Australialaiset tutkijat Martha Augoustinos ja Iain Walker ovat sitä mieltä, että tämänhetkisen<br />
pohjoisamerikkalaisen sosiaalipsykologisen tutkimuksen valtavirta, sosiaalinen kognitiotutkimus<br />
(tai kognitiivisesti suuntautunut sosiaalipsykologia), on suuntautunut etsimään<br />
käyttäytymisen syitä yksilöstä unohtaen, että kognition sisältö syntyy sosiaalisessa<br />
kanssakäymisessä ja kommunikaatiossa 70 . Heidän mielestään sosiaalisen kognitiotutkimuksen<br />
sosiaalista puolta tulisi vahvistaa tulevaisuudessa. Teoriat, joiden kautta tämä voisi<br />
tapahtua, ovat eurooppalaissyntyiset sosiaalisen identiteetin teoria, sosiaalisten representaatioiden<br />
teoria ja diskurssi<strong>analyysi</strong> 71 .<br />
69 Billig 1996, 118-119<br />
70 Augoustinos-Walker 1995, 3<br />
71 Agoustinos-Walker 1995, 4