'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2<br />
HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET− UNIVERSITY OF HELSINKI<br />
Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion − Faculty<br />
Laitos − Institution − Department<br />
Humanistinen tiedekunta<br />
Uskontotieteen laitos<br />
Tekijä − Författare − Author<br />
Kirsi Maarit Haapakoski<br />
Työn nimi − Arbetets titel − Title<br />
’Vaarallisen vieras’. <strong>Retorinen</strong> <strong>analyysi</strong> <strong>islam</strong>-uutisoinnista: Der Spiegel ja L’Espresso.<br />
Oppiaine − Läroämne − Subject<br />
Uskontotiede<br />
Työn laji − Arbetets art − Level<br />
Pro gradu -tutkielma<br />
Aika − Datum − Month and year<br />
Maaliskuu 2000<br />
Sivumäärä − Sidoantal − Number of pages<br />
113<br />
Tiivistelmä − Referat − Abstract<br />
Tutkimuksessani selvitän millaisia yhteisiä sopimuksia <strong>islam</strong>ista sisältyy eurooppalaiseen ”tutkivaan<br />
uutisjournalismiin” ja ovatko ne kenties yhdistettävissä Euroopan yhdentymiskehitykseen, uuteen eurooppalaiseen<br />
identi<strong>fi</strong>oitumiseen. Tutkimusaineistona ovat uutisaikakauslehtien, saksalaisen Der Spiegelin ja<br />
italialaisen L’Espresson, artikkelit, joista etsin erityisesti arkipäivän kuvauksia <strong>islam</strong>ista Saksassa ja Italiassa.<br />
Tapaus<strong>analyysi</strong>n kohteena oli Der Spiegelin nro 16/97 ’Vaarallisen vieras’ –kansiaihe. Tutkimukseni ei<br />
ole lingvistinen, vaan <strong>analyysi</strong> tekstin vaikutuskeinoista ja siten lukijan mahdollisista tulkinnoista. Oletusarvona<br />
on se, että lehtikirjoituksista olisi löydettävissä keskimääräistä yleisempi tapa kirjoittaa <strong>islam</strong>ista ja<br />
sen nykyisistä tai tulevista vaikutuksista uskontona Euroopassa. Argumentointi, jolla muovataan arkipäivää<br />
ikään kuin huomaamattamme, vaatii mielestäni analysointia. Lainataanhan Der Spiegelinkin kirjoituksia 165<br />
maassa, myös Suomessa.<br />
Teoria diskurssi<strong>analyysi</strong>stä, jossa tekstien avulla katsotaan voivan analysoida miten sosiaalista todellisuutta<br />
tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä, on tutkimukseni peruslähtökohta. Artikkeleiden<br />
retorisen <strong>analyysi</strong>n avulla pyrin paljastamaan rivien välistä teksteissä vaikuttavia yhteiskunnallisia arvoja ja<br />
uskomuksia. Tutkimusmenetelmänä oli eritellä, Chaïm Perelmanin antaman <strong>analyysi</strong>kehikon avulla, millaisista<br />
osatekijöistä argumentoivan tekstin vakuuttavuus koostuu. Ollakseen toimiva argumentoinnin tulee pohjautua<br />
yleisesti hyväksyttyihin premisseihin. Nämä ”esisopimukset” ohjaavat ajatteluamme.<br />
Teksteistä nousi esiin muuttuneet käsitteet tai muuttuneet merkitykset: tapaus<strong>analyysi</strong>ni kohteen<br />
innoittamassa lukijapalautteessa kiinnitetään huomiota vieras-sanaan yhdyssanassa vierastyöläinen. Vieras<br />
ja erilainen ovat tuttuja arkikielen käsitteitä, joihin <strong>islam</strong> yhdistetään. Vieraus yhdistetään ’Vaarallisen vieras’<br />
–pääaiheessa nimenomaan stereotypioihin väkivaltaisesta <strong>islam</strong>ista. Peilaan tuloksiani Edward W. Saidin<br />
käsityksiin orientalismista ja <strong>islam</strong>in kuvasta amerikkalaisessa mediassa ja etsin selvitystä sosiaalipsykologian<br />
teorioiden avulla siihen mikä voisi olla syynä näiden merkitystenantojen suosiolle tämän hetken Euroopassa.<br />
Ihminen erittelee sosiaalisen maailmansa kategorioihin, jolloin peruskategoriointi on itse/muut ja<br />
me/muut. Sosiaalisen identiteetin teoriassa ryhmien väliselle käyttäytymiselle katsotaan ominaiseksi stereotyyppiset<br />
käsitykset sekä ryhmän sisä- että ulkojäsenistä. Sosiaalisilla representaatioilla viitataan siihen<br />
yhteisen tiedon varastoon, jonka ihmiset jakavat kansantajuisina teorioina sosiaalisesta maailmasta.<br />
Tekstien <strong>analyysi</strong>n perusteella voisi esittää euroidentiteetin muotoutumisen ja eurosentrisyyden representaation<br />
selitykseksi vieraan ja erilaisen samaistamisessa <strong>islam</strong>iin. Mutta Michael Billig muistuttaa, että<br />
ajattelulla on luokittelun lisäksi erittelyn ulottuvuus: jos lukijalla on erityisesti lähiympäristöön sijoittuvissa<br />
lukukokemuksissaan tarpeeksi ristiriitaisia elementtejä ajatteluaan varten, kansantajun <strong>islam</strong> voisi olla monimuotoisempi<br />
ja tulla vähitellen tutuksi.<br />
Avainsanat - Nyckelord − Keywords<br />
uskontososiologia – retorinen <strong>analyysi</strong> – uutisaikakauslehdet – <strong>islam</strong> – Eurooppa<br />
Säilytyspaikka - Förvaringställe − Where deposited<br />
Uskontotieteen laitos (Topelia-kirjasto)<br />
Muita tietoja − Övriga uppgifter − Further information<br />
löytyy myös osoitteesta http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>