'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

18
Mielenkiintoisempana näen argumentoinnin, jolla muovataan arkipäivää ikään kuin huomaamattamme.
Haluan selvittää millaisia mielikuvia islamista media tarjoaa ihmisten jokapäiväiseen
elämään ja sitä, millaisten itsestäänselvyyksien kautta arkiajattelu muotoutuu.
Tilanteesta tekee entistä houkuttelevamman se, että laajempi konteksti – Eurooppa – on
voimakkaassa identifioitumisvaiheessa. Tämän takia tutkimukseni ei rajoitukaan tekstin
argumentoinnin analyysiin vaan pohdin myös eräiden ryhmäteorioiden selityksiä 31 tietynlaiseen
käyttäytymiseen tai, tässä tapauksessa, tiettyjen uskomusten esiintuomiseen.
Uskontotieteellinen ulottuvuus
“Uskontososiologia on keskittynyt tutkimaan uskonnon ja muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden
riippuvuussuhteita.” 32 Juha Pentikäinen jatkaa kertoen tutkimuksen tällöin keskittyvän
joko siihen miten yhteiskunnan rakenne vaikuttaa uskontoon tai siihen miten uskonto
vaikuttaa yhteiskuntaan. Erik Allardt kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa olisi yleensä
hyödyllistä yhdistää molemmat näkökulmat 33 . Uskontososiologian klassikkotutkijoita
ovat Émile Durkheim ja Max Weber, joista Weber viimeisissä tutkimuksissaan kiinnitti
huomion yhteiskunnan sekularisoitumiseen.
Uskontososiologinen tutkimus keskittyikin 1900-luvulla koskemaan juuri uskonnon sekularisoitumista,
”maallistumista”, kiinnittäen erityisesti huomiota ’uskonnon’ käsitteen määrittelyyn,
samalla kun ’yhteiskunnan’ käsitettä käytettiin sitä suuremmin analysoimatta 34 .
Viimeistään 1990-luvun keskustelu globalisaatiosta on tuonut tarpeen yhteiskunnan käsitteen
uudelleenarvioinnille: yhteiskunta ei enää tunnusta valtioiden rajoja. Myös uskonto on
saanut uuden, poliittisemman ulottuvuuden. Ketola, Pesonen & Sjöblom arvioivat, että
”uudet uskonnollisuuden ilmentymät, kuten fundamentalismin nousu, uudet uskonnot ja
New Age –liike, voidaan tulkita tätä viitekehystä vasten. 35 ”
Uskontotieteessä väitöskirjatasolla diskurssianalyysiä ja retoriikkaa tutkimusmenetelmänä
on ensimmäisenä käyttänyt Tuula Sakaranaho. Väitöskirjassaan The Complex Other vuodelta
1998 Sakaranaho on tutkinut paradoksia, jonka muodostaa kuva Turkissa huivikiistassa
mieltään osoittaneista musliminaisista – tutkijoita, opiskelijoita ja feministejä – verrattuna
läntiseen stereotypiaan alistetusta naisesta islamin maailmassa. Sakaranaho on
analysoinut turkkilaisten naistutkijoiden käsityksiä kemalismin, feminismin tai islamin
31 ks. “Analyysin sijoittaminen kontekstiinsa” s.32
32 Pentikäinen 1986, 21
33 Allardt 1986, 41
34 ks. Ketola, Pesonen & Sjöblomin aiheen esittelyä artikkelissa Uskonto ja moderni yhteiskunta (1997)