'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
16<br />
Yleinen mielipide yritettiin saada toimien tueksi käyttämällä yhteisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä<br />
perusteluja, jotka saivat sitten tukea uusia ongelmallisia linjanvetoja.<br />
Vertailuja ja todennäköisyysarvioita esiintyi suurvaltajohtajien lausunnoissa paljon, Saddam<br />
Husseinia ja Irakia verrattiin Hitleriin ja 1930-luvun Saksaan, Bosniaa taas Vietnamiin<br />
ja Afganistaniin. Matemaattista tarkkuutta jäljittelevät lausunnot - numeroarvot, testaamiset,<br />
todennäköisyydet ja osuuksien miettimiset – loivat vaikutelman tieteellisyydestä<br />
ja tilanteen kontrollointikyvystä. Runsaasti käytettiin myös kausaalisuhteen osoittamista ja<br />
henkilön ja hänen tekojensa yhdistämistä. Kausaalisuhde Persianlahdella oli selvä: Saddam<br />
Hussein oli syypää konfliktiin. Liittoutuma osallistui sotaan, koska muu maailma halusi<br />
pelastaa Kuwaitin. Bosniassa syistä ja seurauksista käytiin enemmän keskustelua: ”serbit”<br />
kyllä tuomittiin, mutta takana oli syvempiä etnisiä ja historiallisia syitä. Länsimaat olivat<br />
Bosniassa auttamassa, eivät pakottamassa. Argumentoinnissa käytettiin Kuusiston mukaan<br />
myös esimerkkejä, havainnollistuksia, malleja ja analogisia päättelyjä.<br />
Dissosiatiivista, kahden asian erottamiseen pyrkivää argumentointia, esiintyi lähinnä silloin<br />
kun haluttiin selvittää mistä konflikteissa ei ollut kyse: länsijohtajien mielestä Persianlahdella<br />
ei ollut kyse lännen ja arabimaailman tai USA:n ja Irakin välienselvittelystä. Eikä se<br />
varsinkaan ollut seurausta lännen omasta politiikasta, jonka päämäärä konfliktiin saakka<br />
oli ollut toisaalta tukea Irakia ja toisaalta pitää yllä epätasapainoista varallisuusjakaumaa<br />
alueella. Myös Bosniassa suurvaltajohtajat torjuivat tiettyjä tilanteen tulkintoja ja kielsivät<br />
syytökset, joiden mukaan länsimaat alistuivat alusta alkaen Bosniassa tapahtuvan teurastuksen<br />
sivustakatsojiksi.<br />
Teologian opiskelija Tommi Sarlin analysoi Helsingin Sanomien, Iltasanomien ja Hufvudstadsbladetin<br />
artikkeleita pro gradu -tutkielmassaan ”Muslimit uutisena: millaista kuvaa<br />
Suomen muslimeista rakennetaan lehtiteksteissä” syyskuulta 1996. Hänen metodinaan<br />
oli Teun A. Van Dijkin makro- ja mikrorakenne<strong>analyysi</strong> ja tavoitteena selvittää uutisjuttujen<br />
hegemoniset diskurssit. Yhteenvedossaan Sarlin toteaa muslimit yhdistetyn pääasiassa<br />
pakolaisuuteen, rikollisuuteen ja sosiaalisiin ongelmiin tai poikkeavuuksiin.<br />
Valtio-opin opiskelija Tomi-Pekka Auranen etsi pro gradu –tutkielmassaan ”Suomalaisuus<br />
uhattuna. Ulkomaalaisiin liitetyt uhkakuvat eräissä suomalaisissa aikakauslehdissä vuosina<br />
1990-94” Se!-, Hymy- ja Nykyposti-lehdistä ulkomaalaisiin liittyviä oikeistopopulistisia<br />
diskursseja. Aineisto koostui 83:sta artikkelista. Tekijän mukaan artikkeleista paljastui
Change language