'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

68
sistasi” berliiniläisessä nuorisotalossa. Sama nuorisotalo on auttanut Burakin, 18, eroon
katuvarasjengistä ja hän valmistautuu nyt ylioppilaskirjoituksiin. Seuraavaksi hän aikoo
hakea Saksan kansalaisuutta. Esimerkkitapaus on kuitenkin poikkeus säännöstä, sillä
Heitmeyer analysoi näiden ”harvojen integroitumishalukkaiden turkkilaisten kohtaavan
yhteiskunnan, joka tuskin signalisoi, että heille annettaisiin arvoa.” Kirjoittaja esittää teesin:
”Toisin kuin vierastyöläisinä maahan tulleet italialaiset, espanjalaiset, jugoslavialaiset
tai portugalilaiset, ovat turkkilaiset jääneet saksalaisille vieraiksi, eikä pelkästään uskontonsa
ja kulttuuritraditionsa takia.”, johon liittää auktoriteetin ”Itse historian maisteri
Helmut Kohl puhuessaan Turkin liittymisestä EU:hun nojautui perusteluun: ’En ole maantiedon
tunnilla oppinut, että Anatolia olisi osa Eurooppaa.’” Artikkelissa kerrotaan toisen
CDU-poliitikon, Heiner Geisslerin, poikkeuksellinen kanta tunnustaa Saksan status maahanmuuttomaana.
Geisslerin mielestä yhdessäelon kolme peruslähtökohtaa ovat: integraatio,
tunnustaminen ja suvaitsevaisuus: Saksassa pitkään asuvien tulisi tunnustaa
valtiosääntöperiaatteet ja hallita saksan kieli, jolloin kansalaisuuden saamiselle ei olisi estettä
ja henkilö voisi elää Saksassa säilyttäen oman kulttuuriperimänsä.
Kirjoittaja kuitenkin toistaa Heitmeyerin sanoja, että on ”illuusio, että siten [kansalaisuuden
saamisella] voitaisiin välttää etnis-kulttuuriset konfliktit”. Ja aika on vähissä, rikollisuus
kasvaa. ”Ryhmä Hampurin sosiaalityöntekijöitä näkee nuorissa paluumuuttajissa
’valtaisan rekrytointipotentiaalin rikollisille yhdistyksille, jotka rajoittautuvat etnisiin
näkökohtiin’.” Turkkilaisnuoret ”kuten niin usein” ovat jo asiassa edellä: ”suurrikolliset
käyttävät nuorisojengejä viemään läpi aluevaltauksiaan”. Artikkelin päättävässä esimerkkitapauksessa
kahden turkkilaisjengin välisen ampumavälikohtauksen seurauksena useita
nuoria joutui sairaalaan. Poliisin tutkija kertoo: ”Ne taistelivat Kölnin yöelämän markkinaosuuksista
taustamiesten puolesta.”
Kvasiloogisesti käytetty turkkilaisnuorten rikollisten tekojen ”useus” päättää dramaattisesti
artikkelin. Törkeä väkivalta lisääntyy, mukana ovat jo turkkilaisnuoret, pian myös paluumuuttajanuoret.
Syitä löytyi työttömyyden kasvusta, nuorten kuvitelmista helposta
elämästä ja törmäämisestä todellisuuteen ja sopeutumisen vaikeuteen. Ainoa ratkaisumalli,
jota artikkelissa tarjotaan, on kansalaisuuden saamisen helpottaminen. Kirjoittajan argumentointi
on kuitenkin sitä vastaan.
Viimeisessä osiossa on aiempien tapaan argumentoinnissa käytetty ristiriitoja: eristäytyminen
ja rajoitukset ovat vaarallisia, mutta tilanne on kerta kaikkiaan kirjoittajan (ja Heit-