'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

91
muslimiksi, mutta ”Torinon islam-keskuksessa, jossa lapsillemme opetetaan Koraania,
ihan pienet lapset oli erotettu toisistaan ja jo viisivuotiailla lapsilla oli päät peitettyinä”.
Artikkeli päättyy Fathian sanoihin: ”En halua, että tyttärestäni tulee erilaisuuden symboli.”
Kirjoituksessa pohditaan hunnun symboliarvoa, mutta kirjoittaja Nascetti lähtee siitä, että
huntu on vain pala kangasta. Poliitikot tekevät hänen mielestään virheen välttämällä selkeätä
kannanottoa ja hyväksymällä hunnun käytön uskonnollisena symbolina, tukena argumentoinnille
auktoriteetti Scialoja, joka sanoo ettei ”Chador [...] voi missään tapauksessa
esittää uskonnollista vakaumusta...”
Nascetti esittää kompromissien teon seurauksena tasa-arvoisuuden vähenemisen. Kouluympäristö
muuttuu, mutta myös ”islamin monet kasvot” saavat uusia muotoja: ”Italian
muslimiyhteisöissä on noussut kysymykseksi pitäisikö kaikkien tyttärien pukeutua huntuun
koululuokissa”. Kirjoittaja korostaa muslimien monimuotoisuutta ja erilaisia vastauksia
ajankohtaisiin kysymyksiin, mutta näkee italialaisen hallinnon olankohauttelun ja muslimien
yhteisen organisaation puuttumisen mahdollisena seurauksena tilanteen huononemisen
nykyisestä, ”myrsky lähenee...”.
Artikkelin päättää esimerkkitapaus hunnun käytön pakottamisen seurauksesta: algerialaisnaisen
pakeneminen kotimaastaan. Myös Fathia erottaa hunnun käytön ”hyvän muslimin
vaatimuksista”, joihin ”kuuluu pyhiinvaellusmatka Mekkaan. Kuinka ollakaan – islamin
pyhimmässä paikassa me naiset rukoilemme päät paljaina.” Fathian määritelmä tyttärestään
erilaisuuden symbolina huivia käyttäessään on mielenkiintoinen. Onko se ymmärrettävä
maahanmuuttajan erilaisuudeksi italialaisista vai miesten ja naisten epätasa-arvon
merkiksi? Artikkelissa se saa mielestäni molemmat merkitykset – Nascetti tuntuu olevan
sitä mieltä, että muslimien tulisi sopeutua ”Italian perustuslaissa vahvistettuun naisten ja
miesten väliseen tasa-arvoon” tai seurauksena voi olla Algerian kaltainen tilanne, jossa
nainen voi menettää henkensä, jollei pukeudu kuinka käsketään.
Artikkelit eroavat toisistaan monessa suhteessa. Spiegelin artikkelin kirjoittajaa ei ole mainittu;
siinä puhutaan hunnun käytöstä Turkissa, Afganistanissa, Iranissa – vain ohimennen
Saksan omasta tilanteesta; kirjoittaja puhuu muslimiauktoriteettien, naistieteilijöiden ja -
kirjailijoiden suulla. Spiegelin artikkelissa esitetään vahvimmin käsite-erottelun avulla
hunnun ominaisuudet: negatiiviset ominaisuudet ovat todellisuutta, positiiviset poikkeuksellisia
ilmiöitä. Valistunut muslimi on Spiegelin määritelmän mukaan muslimi, joka tun-