'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

56
Kun on päässyt aineiston relevanttiuden kanssa sinuiksi, voi päästää tutkimusprosessin
liikkeelle. Heiskala korostaa aineistotyön systemaattisuutta 140 : ensimmäinen tehtävä aineiston
keruun jälkeen on saada käsitys sen yleisilmeestä ja siis tuottaa siitä alustava tulkinta.
Aineistosta olisi pyrittävä laskemaan asioita, joita voi mielekkäästi laskea. Tämä pakottaa
tutkijan täsmentämään itselleen mikä on hänen analyysinsä yksikkö. Laskemisen
lisäksi aineiston pienuus ja tulkintasääntöjen eksplikoiminen auttavat aineistoa väittämään
tutkijan omia ennakkoluuloja vastaan.
Olen jo argumentoinutkin aineistoni relevanttiudesta: lehdillä on laaja kriittinen lukijakunta
ja niihin yhdistetään tutkivan journalismin objektiivisuuden mielikuva. Kielitaitoni
asetti tietenkin reunaehdot aineiston valinnalle. Kielitaito asetti myös joitain rajoituksia:
koin välttämättömäksi kääntää suomeksi tutkimani tekstit, vaikka olin kuvitellut pystyväni
analysoimaan niitä kieltä vaihtamatta. Aineistoon syventyminen alkoi artikkeliotsikoiden
ja väliotsikoiden luetteloinnilla ja argumentaatiotavan analysoinnilla. Tarkoituksenani oli
keskittyä artikkeleihin, joissa kuvattaisiin arkipäivän islamia.
Huomatessani, ettei L’Espressossa ollut Italian arkitilanteisiin liittyviä islam-aiheisia artikkeleita,
päätin keskittyä tarkemmassa analyysissäni Der Spiegeliin. Otsikoiden argumentoinnin
analysointi ei ole vielä kovinkaan kauaksi kantavaa: esisopimukset olisivat löydettävissä
artikkelien tarkemman analyysin avulla. Valitsin Der Spiegelin nro 16/97 kansiaiheen
tutkimuskohteekseni, koska sen artikkelit keskittyivät Saksan tilanteeseen - varsinkin
’Vaarallisen vieras’ otsikointi ja vaikuttava kansikuva herättivät mielenkiintoni. Selostan
ensin käytettyjä argumentointitapoja lyhyesti vuosikertojen otsikkojen analyysin avulla ja
sitten siirryn tapausanalyyseihin.
4.2 Vuoden 1997 otsikoiden kertomaa
Otsikot, jotka käsittelivät islamia edes hipaisten, pääsivät aineistooni. Mukaanpääsyn kriteerinä
saattoi olla pelkästään kuvakin, sillä tarkoitukseni oli valita artikkelit, jotka keskivertolukija
havaitsisi lehteä selatessaan. Toivoin löytäväni Eurooppaan sijoittuvia ja arkielämän
tilanteita käsitteleviä aihepiirejä, mutta suurin osa artikkeleista liittyi rikoksiin, sisällissotiin
ja terrorismiin – ja Euroopan ulkopuolelle. Der Spiegelissä islamiin liittyvät
artikkelit olivat helposti löydettävissä otsikkojen ja artikkeleihin liittyvien kuvien avulla,
kuitenkin jotkut artikkeleista ja esimerkiksi lukijakirjeet numeroon 16/97 pääsivät aineis-
140 Heiskala 1990, 246