'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

60
”Repikäämme alas Euroopan Muuri”
Eurooppaan liittyviä artikkeleita on edellä mainittujen Huntingtonin ja Nolten haastattelujen
lisäksi kirjailija Günter Grassin, vuoden 1999 Nobel-palkinnon saajan, haastattelu, jonka
otsikko perustuu vastakkainasetteluun konkreettisen Berliinin muurin sortumisen ja
abstraktin ’Euroopan muurin’ kohoamisen välillä (nro10). Ristiriitaista on myös pyhiinvaelluksen
esittäminen vahingollisena ’vuoden 2000 painajaisena Roomalle’, toisaalta samassa
artikkelissa rinnastetaan kristinuskon pyhiinvaeltajat Mekassa käyviin muslimeihin
ja esitetään pyhiinvaeltajiin yleensä viittaava analogia ”uskoturistit” (nro6). Otsikosta, jonka
mukaan ’islam - eikä katolisuus - ohjaa paavin liikkumisia’ (nro7) löytyy myös ristiriita.
L’Espresson ristiriitaan perustuva argumentointi ja vastapuheenvuorojen käyttö artikkelin
sisällä antaa mielestäni Der Spiegelin samuuteen ja auktoriteettien määritelmiin perustuvia
argumentointeja enemmän lukijalle tilaa miettiä mitä asioita yhdistää ja mitä erottaa.
L’Espressossa islam enemmänkin erotetaan terrorismista ja islamismista, kun Der Spiegelin
otsikoinnissa taas islam yhdistetään uhkaan. L’Espressossa sen sijaan korostuu islamin
vaikutus naisen asemaa huonontavana tekijänä (prostituutio, eristäminen, opiskelun ja
työnteon kieltäminen).
Molemmat lehdet ovat viikoittain ilmestyviä uutisaikakauslehtiä, joiden artikkelit keskittyvät
kotimaan uutisiin ja niiden taustoihin. Der Spiegel on islamiinkin liittyvissä artikkeleissa
L’Espressoa enemmän suuntautunut kotimaan tapahtumiin. Der Spiegelin vuoden 1997
otsikoissa on ulkomaanuutisten lisäksi useita rikoskuvauksia Saksasta. Erästä oikeusjuttua,
joka liitettiin Saksan ja Iranin valtioiden välisiin suhteisiin ja terrorismiin, selvitellään useassa
numerossa. L’Espresson rikosjutut kotimaasta liittyvät lähinnä politiikkaan ja talouteen,
eivätkä ne liittyneet islamiin. Molemmat lehdet tuovat esiin laajaa tiedonvälityskenttää
puhuttaneet levottomuudet Algeriassa, Afganistanissa ja terrori-iskun Kairossa.
Arkipäivään liittyvät otsikot ja artikkelit heijastavat maiden historiallista tilannetta. Saksassa
on huomattu maahanmuuttajien määrä ja pysyvyys, niinpä juttujen aiheet kertovat esiin
tulleista käytännön ongelmista muslimien kanssa: käyttäydytäänkö maassa maan tavalla
vai ihmisten kotona heidän (saksalaisista tavoista eroavien) tapojensa mukaan, tai että voiko
muslimien rukouskutsua verrata kirkonkellojen kutsuun. Italiassa mietitään millaisia
malleja Eurooppa voisi heille tarjota suhteessa maahanmuuttajiin, joita vielä ei ole ’liikaa’.
148 numero lainauksen perässä viittaa taulukkoon nro 2 artikkeleiden otsikoista (liitteenä työn lopussa)