'Vaarallisen vieras'. Retorinen analyysi islam ... - Helda - Helsinki.fi

25
Universaaliyleisön vastakohta on erityisyleisö, jonka koostumus tunnetaan ja jonka odotuksiin
voidaan vedota. Perelman esittääkin vakuuttamisen ja suostuttelun eron ilmenevän
puhujan yleisökäsityksestä: universaaliyleisö edellyttää järkeen vetoavaa, vakuuttavaa argumentointia,
erityisyleisö voidaan suostutella sitoutumaan johonkin väitteeseen vetoamalla
yleisön erityisiin intresseihin 50 .
Sekä Burke että Perelman korostavat retoriikan ajankohtaisuutta ja ajattomuutta, ja rakentavat
teoriansa antiikin retoriikan perustalle. Mutta siihen yhtäläisyydet päättyvätkin. Perelman
kuvaa retoriikkaa yhteistoiminnaksi, yhteisymmärryksen etsimiseksi ja toisaalta
pakottamisen vastakohdaksi, kun taas Burke näki retoriikan salakavalana poliittisena inhimillisen
toiminnan muotona erityisesti ei-harmonisissa tilanteissa. Vaikka Burken identifioitumisen
tematiikka kiinnostaa ja Perelmanin esittämä perustelu ’hyvälle arvopäätelmälle’
oudoksuttaa, aion kuitenkin omassa työssäni tukeutua Perelmanin argumentaatioteoriaan
saadakseni konkreettista kehystä analyysilleni.
Talouselämän todellisuus – numeroita?
Mikko Koistinen tutki talousjournalismia Perelmanin argumentaatioteorian avulla. Koistisen
mielestä teoria soveltuu tekstitutkimukseen, koska
”(T)eorian avulla voidaan jäsentää ja analysoida yksittäisiä argumentteja (mitä sanotaan ja miten sanottu
perustellaan), puhuttelijan ja puhuteltavan välistä suhdetta (kenelle sanotaan) sekä koko tekstin
tuottamaa, yhteisesti jaettavaa todellisuutta (millaisesta arvomaailmasta ja maailmankäsityksestä sanottu
kumpuaa).” 51
Analysoinnin kohteena olivat Helsingin Sanomien torstain 07.08.1997 talousuutiset, erityisesti
otsikot. Päivän valikointi oli satunnainen, oletuksena, että se kuvaisi lehden talousotsikointia
ja juttujen linjaa yleisemminkin. Valitun päivän lehden talousosastossa julkaistiin
kaikkiaan 20 juttua. Suuri osa argumentoinnista oli luonteeltaan assosiatiivista, syy-seuraus
–kausaalisuhteeseen perustuvaa, joissain jutuissa kvasiloogisuus oli erityisen ilmeistä,
mutta kaikkien juttujen argumentoinnin tai sen puuttumisen taustalta oli Koistisen mukaan
luettavissa ns. talouden lakien sanelemat syyt 52 . Sodankäyntiin liittyvä metaforiikka oli
jutuissa jonkin verran läsnä, myös vähemmän aggressiiviset, mutta asioiden mustavalkoisuutta
kuvaavat metaforat. Koistisen mukaan argumentoinnin taustalta on luettavissa käsitys,
että todellisuuden olennaisimmat ilmiöt ovat kovia numeroin ilmaistavia tosiasioita –
käsitteistöä, jota Perelman kutsuu kvasiloogiseksi.
50 Summa 1996, 67-68
51 Koistinen 1998, 49
52 Tässä Koistinen viittaa Burken käsitykseen länsimaisesta ”jumala-termistä”, rahasta, joka itsessään riittää
syyksi ja seuraukseksi.