kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi

More documents

Recommendations

Info

yhdellekin alueen oppilaalle. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, oppilaiden taustat ja lähtökohdat (mm. oppilaan ikä, äidinkieli ja kulttuuritausta, maassaoloaika) huomioiden ja soveltaen opetusta sen mukaisesti ryhmälle sopivaksi. Oppilaille laaditaan valmistavan opetuksen aikana oppimissuunnitelma, joka voi olla osa hänen kotouttamissuunnitelmaansa. Kotouttamissuunnitelmaan kuuluu koulun velvollisuutena lisäksi suunnitelma kodin ja koulun välisen yhteistyön järjestämisestä. Maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa opetetaan Joensuussa sekä maahan juuri tulleita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia, joiden suomen kielen taito ei riitä yleisopetuksen luokassa koulun aloittamiseen. Maahanmuuttajien valmistavan vaiheen opetus on Joensuussa keskitetty Rantakylän alakouluun sekä Pataluodon yläkouluun. Pataluodon yläkoulussa opetetaan yläkouluikäisiä oppilaita valmistavan ryhmässä (mamu-luokka) sekä integroidusti eri vuosiluokilla kieliavustajan tukemana. Molemmissa kouluissa toimii yksi vakituinen erityisluokanopettaja sekä yksi venäjänkielinen kieliavustaja/kouluavustaja. Rantakylän alakoulussa opetetaan esi- ja alkuopetusikäisiä tai –tasoisia oppilaita lukuvuodesta 2007 - <strong>2008</strong> alkaen kahdessa valmistavan opetuksen ryhmässä. Toisessa ryhmässä on opettajana tuntiopettaja. Erillistä esiopetuksen valmistavaa ryhmää ei ole. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kartoittaa päiväkotiryhmissä olevien maahanmuuttajien tilannetta ja kielivalmiuksia päiväkodeissa ja kutsuu tarvittaessa kielitaidon ”testaajan” paikalle. Esiopetusikäiset päiväkodissa olevat lapset siirtyvät valmistavan opetuksen ryhmään esiopetuksen aikana tai sen jälkeen, mikäli kielitaito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskeluun. Päiväkotihenkilöstöä on koulutettu maahanmuuttajataustaisten perheiden kohtaamisesta. Lisätarvetta koulutukseen on selkeästi havaittavissa. Esiopetusikäisten lasten siirtyessä kesken esiopetuksen valmistavaan opetukseen, on ongelmana ollut iltapäivähoidon toteuttaminen. Rantakylän koulun iltapäiväkerhoon on saatu järjestettyä iltapäivähoitoa, mikäli vapaita paikkoja on ollut jäljellä. Rantakylän läheisimpien päiväkotien kanssa on myös mahdollista tehdä yhteistyötä iltapäivähoidon turvaamiseksi. Päiväkotihenkilöstön huolena on ollut joidenkin maahanmuuttajataustaisten perheiden vastarinta valmistavaan opetukseen hakeutumisessa, vaikka tarvetta siihen olisi päiväkotihenkilöstön kokemuksen mukaan. Vanhempien tiedonpuute maahanmuuttajien valmistavasta opetuksesta tai vääränlainen informaatio yhden kieliryhmän keskinäisestä opetuksesta, haluttomuus kaksikieliseen opetukseen ja oman kulttuuriperinnön kieltäminen ja lähikouluun hakeutumishalukkuus ovat henkilöstön mielestä suurimpana syynä tähän ongelmaan. Toisaalta monet lähikuntien alueella vanhemmat haluaisivat saada lapsensa Joensuun valmistavan opetuksen ryhmiin opetuksen monipuolisuuden ja resurssien takia. Valmistavan vaiheen jälkeinen opetus pyritään toteuttamaan lähikouluperiaatteella useimmissa tapauksissa. Osa oppilaista hakee kuitenkin koulupaikkaa valmistavan jälkeen samasta koulusta, koska näissä kouluissa on monia kouluja enemmän tukitoimia maahanmuuttajaoppilaita varten. Myös syntyneet kaverisuhteet vaikuttavat koulupaikan hakuun. Aikaisemmin (1990-luvulla, 2000-luvun alussa) asuntopoliittiset järjestelyt keskittivät maahanmuuttajat lähes poikkeuksetta pohjoiselle alueelle (Rantakylä, Pataluoto). Viime vuosien aikana asuntopoliittinen hajasijoittaminen on lisännyt maahanmuuttajia myös kaupungin muiden alueiden vuokra-asuntoihin. Valmistavan opetuksen suunnitelma (www.sivut sekä liitteenä) Suomi toisena kielenä –opetus Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen oppimääristä. Se ei ole esimerkiksi tuki- tai erityisopetusta. S2 –oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille (myös paluumuuttajat ja ulkomailta adoptoidut lapset) oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. S2-oppiaineeseen osallistumisen kriteerinä tulee käyttää 14
ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta, väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä tai Suomessa oloaikaa. S2-oppimäärän opiskeltava kieli ei ole oppilaan äidinkieli, mutta oppilas elää ja opiskelee suomenkielisessä ympäristössä. S2-opetuksen tarkoitus on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa sekä tietoisuutta suomalaisesta kulttuurista. Opetuksen tavoitteena on siis toiminnallinen kaksikielisyys. S2-opetus tukee yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä. Lähtökohtana on se, että oppilas saavuttaisi mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon jatko-opintojaan varten. Perusopetuksen S2-oppimäärän suorittamisella voi myös osoittaa riittävän suomen kielen taidon kansalaisuutta hakiessaan. S2-oppimäärän mukaan opiskellaan, kunnes kielitaidon katsotaan olevan äidinkielisen tasoinen. Kielitaidon tason arvioi S2-opetusta antava opettaja yhdessä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tason saavuttamiseen ei voida asettaa minkäänlaista aikatavoitetta, koska oppilaat ovat tässä suhteessa hyvin yksilöllisiä. Ihmisten kielitaitopro<strong>fi</strong>ilit voivat olla hyvin erilaisia eri syistä. Kielitaidon tason arvioinnissa on otettava huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet: kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, sanasto ja rakenteet. Arvioinnin tulee perustua kunkin oppilaan ikäkaudelle ominaisiin vuorovaikutustaitoihin sekä kykyyn tuottaa ja hyödyntää tekstejä. Sujuva puhekieli ei välttämättä kerro äidinkielen tasoisesta osaamisesta. S2-opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito. Ryhmät pyritään muodostamaan oppilaiden kieli- ja ikätasojen mukaan. Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan maahanmuuttajille opetetaan suomea joko kokonaan erillisessä suomi toisena kielenä – opetuksessa tai osittain suomi toisena kielenä –opetuksessa ja osittain eriytetysti suomi äidinkielenä – opetuksessa. Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana on kuitenkin kokonaan erillinen S2-opetus, joka vastaa vuosiviikkotunneiltaan koko äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen tuntimäärää. Oppilas voi opiskella samanaikaisesti vain yhtä oppimäärää. Vaikka hän opiskelisikin osan tunneista eriytetysti suomi äidinkielenä –tunneilla, häntä opetetaan ja arvioidaan aina S2-oppimäärän mukaisesti. Suomi toisena kielenä –tuntien sijoittaminen työjärjestykseen edellyttää monien opettajien yhteistyötä. Olisikin hyvä muistaa, että tuntien sijoittelun tulisi perustua pedagogisiin seikkoihin. Keskeisin huomioitava seikka on, ettei S2-opetus ole normaalin kouluajan ulkopuolella. Esimerkkejä suomi toisena kielenä –opetuksen järjestämisestä: Oppilas opiskelee osan opetuksesta erillisessä S2-ryhmässä ja osan samassa ryhmässä suomi äidinkielenä –oppimäärää opiskelevien kanssa. Tällöin äidinkielen ja kirjallisuuden viikkotuntimäärä on jaettu suomi toisena kielenä ja suomi äidinkielenä –tuntien kesken. Vuosiluokilla 1 – 6 käytetään usein tällaista jakoa, koska oppiaineen kokonaistuntimäärä on suuri. Oppilas opiskelee suomea äidinkielenä opiskelevien ryhmässä että erillisessä S2-ryhmässä. Tällöin oppiaineen yhteistuntimäärä voi olla suurempi kuin oppiaineen viikkotuntimäärä. Oppilaan oppimäärä on kuitenkin suomi toisena kielenä. Oppilas opiskelee koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän erillisessä suomi toisena kielenä –opetusryhmässä. Oppilaan S2-oppimäärä voidaan vaihtaa suomi äidinkielenä –oppimääräksi, mikäli hänen kielitaitonsa arvioidaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla äidinkielisen tasoiseksi. Oppilas opiskelee ja hänet arvioidaan suomi äidinkielenä –oppimäärän mukaisesti. Opetus järjestää esimerkiksi yhteistyössä toisen koulun tai kunnan kanssa. S2-opetus toteutetaan etäopetuksena. Tällaisissa tapauksissa kunnissa on vain vähän S2-oppilaita eikä S2-opettajaa ole saatavilla. Maahanmuuttajataustainen oppilas opiskelee suomen kieltä sekä myös opiskelee suomen kielellä. Hän joutuu omaksumaan kielen rakenteita ja yleiskielen tavallista sanastoa samanaikaisesti kognitiivisesti 15
Page 1 and 2: MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄM
Page 3 and 4: loppuisi. Yhteiskuntamme kulttuurir
Page 5 and 6: oppijat) ja esittävän taiteen yhd
Page 7 and 8: 2. ARVOPOHJA Monikulttuurisuustaito
Page 9 and 10: enemmistöjenkin kasvatuksen yhteis
Page 11 and 12: * Bilingualism is a highly prized s
Page 13: Maahanmuuttajaoppilaat kunnassa Vie
Page 17 and 18: opetettavana aineena vaikeuttaa tav
Page 19 and 20: uskonnollisesti syistä johtuen vai
Page 21 and 22: Somalin- ja thaikielisten lasten m
Page 23 and 24: opettajista ja avustajista tulisi p
Page 25 and 26: Taustatiedot: perhetilanne (perheko
Page 27 and 28: Vanhempaintapaamisten kehittämist
Page 29 and 30: kompetenssin tavoitteeseen. Ne, joi
Page 31 and 32: Matroskin muuttaa Suomeen elokuvan
Page 33 and 34: Tapahtumat saavat dramaattisen kä
Page 35 and 36: Esimerkkejä oppilaiden kirjoitelmi
Page 37 and 38: Akkulturaatiota voidaan lähestyä
Page 39 and 40: Uskonto: suvaitsevaisuus, alustava
Page 41 and 42: ”My horse is Tuuli. She is 5 year
Page 43 and 44: Yhtenä kehittämistavoitteena vois
Page 45 and 46: Kielitaidon saavuttamiseen liittyy
Page 47 and 48: Oppilaiden monikulttuurisen identit
Page 49 and 50: Järjestääkö kunta valmistavaa o
Page 51 and 52: Opettajan ja koulun muu henkilöst
Page 53 and 54: Suomi toisena kielenä- opettajan t
Page 55 and 56: Maahanmuuttajien parissa työskente
Page 57 and 58: 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaise

kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?