kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
monikulttuurisuus on yhä enemmän arkipäivää yhä useammassa koulussa ja siksi näihin periaatteisiin<br />
tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän.<br />
MITEN TOIMINTAA TULISI KEHITTÄÄ?<br />
Tämän osa-alueen kehittämisessä tulisi panostaa kokemuksemme mukaan erityisesti<br />
seuraaviin asioihin:<br />
monikulttuurisiin opetusryhmiin ja oppilaiden työskentelyyn monikielisissä ryhmissä<br />
riittävään tulkkaukseen ja omakieliseen opetukseen<br />
oman äidinkielen systemaattisen opiskelun tukemiseen<br />
kaksikulttuurisuuden ja kaksikielisyyden tukemiseen<br />
monipuolisiin opetusmenetelmiin, opetuskokeiluihin ja pedagogiikan kriittisen arviointiin<br />
erityisesti monikulttuurisissa opetusryhmissä<br />
monikulttuuriseen arkeen ja eri kulttuurien ja – kielien arvostukseen ja huomioimiseen<br />
muulloinkin kuin erityisinä juhlapäivinä<br />
monikulttuuristen perheiden tukemiseen ja ohjaamiseen akkulturaation ja koulupolun eri<br />
vaiheissa<br />
opettajien ja muun henkilöstön kouluttamiseen<br />
yksittäisen oppilaan erilaisiin kokemuksiin ja identiteetin tukemiseen<br />
8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN OPPILAIDEN<br />
OPPIMISMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN<br />
Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka ja kaksikielisyyden tukeminen<br />
Kielitaidon katsotaan koostuvan erilaisista taidoista: Kuunteleminen ja lukeminen ovat reseptiivisiä, ja<br />
puhuminen ja kirjoittaminen produktiivisia taitoja. Lisäksi kielitaidon osa-alueeksi voidaan laskea<br />
ajattelu, joka ei kuulu kumpaankaan edellisistä ryhmistä. Kielitaidon osa-alueet voidaan jaotella myös<br />
oraalisiin (kuunteleminen ja puhuminen) ja literaalisiin (lukeminen ja kirjoittaminen). Lapsuuden<br />
kaksikielisyydellä on kaksi päätyyppiä: simultaaninen ja sekventiaalinen kaksikielisyys. Simultaanisessa<br />
kaksikielisyydessä lapsi on oppinut kaksi kieltä varhaislapsuudessaan rinta rinnan (esim. vanhemmilla eri<br />
äidinkielet ja lapselle puhutaan kumpaakin). Sekventiaalisessa kaksikielisyydessä yksi kieli opitaan ensin<br />
ja toinen myöhemmässä vaiheessa (esim. lapsi oppii kotona ensin vanhempiensa kielen ja päiväkodissa<br />
tai koulussa ympäristön käyttämän kielen).<br />
Kahden kielen ja kulttuurin vaikutuspiirissä elävän maahanmuuttajalapsen kielellisen tietoisuuden<br />
kehittyminen poikkeaa yksikielisten kielenkehityksestä erityisesti siten, että lapsen on selvitettävä kahden<br />
eri kielen koodisto ja käyttö. Myös suullisen ja kirjallisen viestinnän erojen hahmottaminen liittyy<br />
maahanmuuttajalapsella samoin kahteen eri kielikulttuuriin. Tällöin lapsen kielellisen oppimisen<br />
ohjaaminen ja kielen ilmiöiden nostaminen keskustelun kohteeksi nousevat erityisen keskeiseen<br />
asemaan.<br />
Ensimmäisen kielen oppimiseen kuluu kauan aikaa ja toisen kielen oppiminen riippuu oppijasta. On<br />
kuitenkin tutkittu, että ensimmäisen kielen osaamisella on positiivista merkitystä toisen kielen<br />
oppimiselle. Kognitiivinen ja akateeminen ensimmäisen kielen osaaminen vaikuttaa merkittävästi toisen<br />
kielen oppimiseen. Tutkimusten perusteella lapset eivät saavuta toisen kielen osaamisessaan täydellistä<br />
hallintaa, jos heidän kognitiivinen kehityksensä ensimmäisen kielen tasolla on katkennut.<br />
44
Change language