kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
toisistaan. Venäjän kielen opetuksessa on useita henkilöitä eri kouluissa, somalian kielessä ei pätevää<br />
opettajaa ole alueella saatavissa. Lähikoulujen yhteistyö esim. venäjän kotikielen opetuksessa ja tuntijaon<br />
suunnitteleminen eri koulujen kesken olisi tärkeää tulevaisuudessa. Myös yhteinen<br />
opetussuunnitelmatyö, tavoitteiden ja arvioinnin kriteerien tarkastelu erityisesti alakoulun ja yläkoulun<br />
päättyessä on haaste, johon tulisi löytää yhteisiä periaatteita. Oman äidinkielen opetusryhmien valtava<br />
heterogeenisyys: samassa ryhmässä voi olla juuri Suomeen muuttanut, sujuvasti äidinkieltään puhuva,<br />
kirjoittava ja ymmärtävä lapsi tai nuori ja toisaalta Suomessa syntynyt, kieltään heikosti lukeva,<br />
ymmärtävä ja puhuva, omaa kulttuuriaan heikosti tunteva lapsi tai nuori. Myöskään opetuksen<br />
tavoitteet, sisällöt ja etenkään arviointi ei voi näillä oppilailla olla yhtenevät.<br />
Samanaikaisesti maahanmuuttajaoppilaan lähikouluissa opettavat opettajat, joille monille<br />
maahanmuuttajaoppilas on aivan uusi kokemus. Suomi toisena kielenä -oppimääre ja siihen liittyvät<br />
tavoitteet ja opetusmenetelmät ovat suurimmalle osalle opettajia tuntemattomia asioita. Heikon<br />
suomen kielen taidon omaavan oppilaan opettaminen ja arvioiminen näyttääkin aiheuttavan useasti<br />
monenlaisia ongelmia. Opettajien koulutustarve ja tiedon saaminen suomi toisena kielenä- opetuksesta<br />
ja muusta maahanmuuttajien opetuksen erityistarpeista on oltava yhetnä toiminnan kehittämisen<br />
peruslähtökohtana.<br />
Alueellinen yhteistyö lähikuntien esim. Kontiolahden ja Kuopion kanssa toisi opetukseen lisää<br />
ymmärrystä, tietoa ja taitoa. Kontiolahdessa on pitkä kokemus pakolaistaustaisista maahanmuuttajista ja<br />
erityisesti somalian kielen ja kulttuurin tuntemusta. Joensuun alueella on tehty pitkällistä työtä<br />
venäjänkielisten maahanmuuttajien parissa sekä valmistavan vaiheen opetuksen aikaisessa integroinnissa<br />
perusopetukseen. Kuopiossa on puolestaan pitkällinen kokemus mm. eri kieliryhmien omakielisistä<br />
opetusryhmistä.<br />
Yhteistyötä muiden viranomaisten, järjestöjen, yliopiston ja alan muiden toimijoiden kanssa tulisi<br />
monipuolistaa. KOODI-hankkeen loputtua alueella ei ole vastaavaa alkuvaiheen ohjauspistettä<br />
maahanmuuttajille. Tällaisen toiminnan mahdollistaminen hyödyttäisi sekä maahanmuuttajia että<br />
valtaväestöä.<br />
5. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN OPPILAAN JA VANHEMPIEN<br />
VASTAANOTTO KOULUSSA<br />
Vastaanotto ja perehdytyksen alkuvaihe<br />
Vastaanoton ensimmäisessä vaiheessa oppilaat ja vanhemmat saapuvat koululle ja täyttävät<br />
ilmoittautumislomakkeen, tarvittaessa tulkin välityksellä. Lomake lähetetään virastolle, jossa tehdään<br />
päätös oppilaaksiottamisesta. Kielitaidoton oppilas ohjataan valmistavan opetuksen kouluun joko alatai<br />
yläkouluun. Vanhempien perehdytys suomalaiseen koulujärjestelmään aloitetaan mahdollisimman<br />
pian yksilöllisesti. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista perhe saapuu, tai mitä vieraampi koulujärjestelmä<br />
yleensäkin perheelle on, sitä tarkemmin perehdytys suunnitellaan. Perehdytystä voi antaa koulun rehtori,<br />
valmistavan luokan opettaja, kotikielen opettaja tai kieliavustaja. Rantakylän<br />
koulussa käytetään myös vertaisvanhempia perehdyttämisen apuna.<br />
Kouluun saapumisen jälkeen oppilaan aiempi koulutausta selvitetään sekä suunnitellaan sen mukaisesti<br />
oppilaan lukujärjestys. Oppilaan ja perheen ohjauksessa, koulujärjestelyissä sekä yksilöllisen<br />
oppimissuunnitelman laatimisessa tulee huomioida ainakin seuraavat asiat:<br />
24
Change language