kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi

”Igor” muuttaa Suomeen
Kun minä muutin Suomeen, minä en osannut yhtään sanaa suomea. Vain minun iskä osasi suomea. Äiti meni
kurssille ja minä kouluun. Minä oppisin koulussa suomea ja sain ystäviä toisista lapsista.
Alussa minulla oli välillä paha mieli, kun en ymmärtänyt, mitä suomalaiset puhuivat. Ja minulle naurettiin joskus, kun
puhuin äidin tai kaverien kanssa venäjää. Joskus joku huusi minulle.- ryssä! ja se tuntui pahalta, niin kuin
Matroskinissa. Nyt minulla on onneksi jo monta kaveria.
Poika, 10 vuotta.
”Masha” muuttaa Suomeen
Minä olin pieni, kun tulimme Suomeen. Minun äitini ja isäni eivät osanneet suomea, joten me puhuimme kotona vain
omaa kieltämme. Minä pidin Suomen koulusta kovasti, mutta en saanut ystäviä. Minua myös kiusattiin usein, minun
elämäni oli kuin elokuvan Elenan elämä. Usein minä ajattelin, että haluaisin vain mennä takaisin omaan maahani.
Sitten minä opin puhumaan suomea ja löysin mukavia harrastuksia. Niistä sain myös ystäviä itselleni. Vieläkin monet
puhuvat minulle rumasti, jos kuulevat, että en puhu suomea. En enää välitä siitä, koska minulla on myös ystäviä.
Tyttö, 11-vuotias.
7. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN OPPILAIDEN MONIKULTTUURISEN
IDENTITEETIN KEHITTÄMINEN
Kulttuurien välinen kohtaaminen ja akkulturaatioprosessi
Kulttuuri käsitetään yksilön ja yhteisön toiminnan kehykseksi, joka sisältää sekä tiedostettua että
tiedostamatonta. Kulttuuria opitaan toisaalta koulussa ja toisaalta epämuodollisesti kaikissa
elämänyhteyksissä. Kulttuurikoodin merkitykset ja reaktiot niihin ovat usein tiedostamattomia. Yleensä
yksilö ei tietoisesti tarkastele omia kulttuurisia koodejaan ennen kuin hän joutuu tekemisiin toista
kulttuuria edustavan henkilön kanssa.
Maahanmuuttajalle muutto uuteen maahan ja kulttuuriin on elämänmullistus, jonka hän aluksi monesti
kokee raskaana ja stressaavanakin. Samalla se on myös eräänlainen kriisitilanne, jota omalla toiminnalla
pyritään muuttamaan. Rankimmillaan uusi tilanne voi aiheuttaa kulttuurishokin. Maahanmuuttaja joutuu
heti maahantulonsa jälkeen uuden kulttuurin oppijaksi. Omat opitut käyttäytymis- ja toimintamallit eivät
välttämättä toimi uudessa maassa. Se, miten maahanmuuttaja tähän tilanteeseen suhtautuu, merkitsee
paljon hänen integroitumisprosessissaan. Kulttuurin ja kulttuurivähemmistöjen tutkimiseen liitetään
usein akkulturaatio-käsite. Berryn (1984, 1997) mukaan akkulturaatiota voidaan pitää tilana tai
prosessina.
Prosessina akkulturaatio merkitsee ajan kuluessa tapahtuvia muutoksia toisen kulttuurin kanssa
kosketuksessa olevien ihmisten uskomuksissa, tunteissa, asenteissa, arvoissa, käyttäytymisessä ja
samaistumiskuvioissa. Periaatteessa muutoksia voi ilmetä molemmissa vuorovaikutuksessa olevissa
kulttuureissa. Käytännössä kuitenkin toinen kulttuuri joutuu muuntumaan toista enemmän.
Akkulturaatioprosessi on harvoin sujuva ja helppo. Sen eri vaiheiden kesto vaihtelee eri yksilöillä
suuresti.
Auktoriteetit ja instituutiot poistavat yksilön kulttuurin perinteisiä elementtejä ja korvaavat ne uusilla.
Uuden kulttuurin arvostettujen etujen saavuttaminen estetään ja vanhan kulttuurin vähempiarvoisia
seikkoja ylläpidetään väkisin. Tämä myönteisen ja kielteisen palautteen sekavuus johtaa usein
ahdistukseen.
36