kehittämissuunnitelma 2008 - Edu.fi

1. JOHDANTO
Kehittämistoiminnan tausta Suomessa
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä aloitettiin 28 kunnassa, jotka olivat saaneet
valtionavustusta monikulttuurisuussuunnitelman tekoon sekä hankkeisiinsa liittyviin toimintoihin.
Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli tukea kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa kuvatun
opetuksen arvopohjan toteutumista, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden
vakiinnuttamista. Tavoitteen toteuttamiseksi koulun tai kunnan tehtävänä oli laatia toimintajakson
aikana monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma.
Toiminnan ohjeistuksena oli, että monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma laaditaan ja
toteutetaan esi- ja perusopetuksessa. Arvopohjaksi muotoutui perusopetuksen opetussuunnitelman
perusteiden mukaisesti mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden
hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien
kunnioittamista. Opetuksen avulla pyritään tukemaan oppilaan monikulttuurisen identiteetin
rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään
suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Kehittämistoiminta on tarkoituksena suunnata sekä
maahanmuuttajataustaisille että kantaväestön jäsenille kunnassa.
Kehittämistoiminnan lähtökohtana tuli olla lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa ja
kouluhenkilökunnan tarpeisiin vastaaminen siten, että monikulttuurisuustaidot kehittyvät ja että koko
kouluyhteisön valmiudet oppia ja opettaa monikulttuurisessa oppimisympäristössä paranevat.
Pilottitoiminnan tavoitteena on tukea sekä monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman laatimista
että sen toteutusta ja vakiinnuttamista koulussa tai kunnassa. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet
monikulttuurisuustaitojen opettamiseksi. Kouluyhteisö voi tehdä toiminnallista yhteistyötä esimerkiksi
erilaisten kulttuuriin liittyvien organisaatioiden kanssa.
Kehittämistoiminnan tuli sisältää toimenpiteitä:
• eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan kohtaamiseksi,
• suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi sekä eri kielten ja kulttuurien
tuntemuksen lisäämiseksi,
• kouluyhteisön kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistämiseksi,
• oppimismahdollisuuksien edistämiseksi,
• eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittymiseksi,
• eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen opetusjärjestelyiden kehittämiseksi,
• monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseksi sekä
• monikulttuuristen oppilaiden erilaisen taustan huomioonottavan pedagogiikan ja materiaalin
kehittämiseksi.
Kehittämistoiminnan tausta kunnassamme ja koulussamme
Ulkomaalaistaustaiset oppilaat eri opetusryhmissä ovat arkipäivää useimmissa kouluissa ja eri kieli- ja
kulttuuriryhmät tavallisia monissa kunnissa. Maahanmuuttajalapsi on kulttuurisesti erityisasemassa.
Monikulttuurisen identiteetin rakentaminen näillä kahdessa kulttuuriperinnössä elävillä ei ole helppoa.
Tässä tilanteessa myös koulujen ja koko yhteiskunnan tulisi voida tarjota erityistä tukea lasten kasvuun
ja kehitykseen. Myöskään kantaväestön suhtautuminen uussuomalaisiin ei ole ongelmatonta. Rasistiset
asenteet ja sen mukanaan tuomat ongelmat edesauttavat maahanmuuttoon liittyvien uhkien syntyä ja
estävät aktiivisen maahanmuuttopolitiikan toteutumisen. Alueellamme on ollut rasistisia ongelmia
erityisesti 1990-luvulla. Valtakunnallisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti tulisi
ensisijaisesti vaikuttaa koko kansan asenteisiin, jotta opittaisiin hyväksymään erilaisuus ja syrjiminen
2