PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Taulukko 1. Viipurin asuinpaikkojen osteologisten analyysien tulokset (Puttonen 2003 mukaan).Taulukossa on esitettynä kohde, KM-numero ja tunnistettujen fragmenttien määrä.1 = Canis familiaris, 2=CanisNulpes, 3= Vulpes vulpes, 4= Ursus arctos. 5= Phoca hispida. 6,. Phoca groenlandica. 7,.Halichoerus grypus. 8= Phocidae. 9= Alces alces. 10= Cervidae. 11 = Bovidae. 12= Artiodactyla. 13= Castornber, 14= Lepus timindus, 15= Anatidae, 16= Aves, 17= Esox lucius, 18= Perca ffuviatilis, 19= Stizostedionlucioperca. 20= Cyprinidae. 21= Salmonidae. 22= Teleostei. 23= Homo sapiens.Kohde KM 1 2 3 4 5 6 7 8 91011121314151617181920212223Viipuri Häyrynmäki 5427 102 5 3 3Viipuri Häyrynmäki 1542~9 31 1 3 511 1 13 1 4 15 5 7Viipuri Häyrynmäki 1562q 2 1 1 1 4 146 3 2 11 1 2 5 5 1 7Viipuri Selänkangas 1611 ~ 7l: 9 3 3 2 4 1 4 766 4 1 5 2 24 2 3 9 20 1 9 1 17piiesineitä yli kymmenen, mikä oli omanaaikanaan suurin määrä piitä samaltaasuinpaikalta Suomessa. Soikkeli huomioi,että paikalla ei ollut juuri lainkaanhioinlaakoja eikä hioimia ja päätteli tästä,ettei hiottua kiviesineistöä olisi juurikaanvalmistettu Häyrynmäessä.Soikkeli aloitteli myös löytöaineistonanalysointia, mutta hänet siirrettiin toisiintehtäviin ennen kuin hän sai urakkaapäätökseen. Hän kirjoitti raportissaan(1910) keramiikkalöydöistä innostuneenoloisesti: "Kun löydöt olen merkinnytmyöskin tiedonannoilla maakerroksista,voinee tulevaisuudessa?astiain eriaikaisuudesta esittää jotainpäätelmiä. Huvittava on myös konstateeratakuinka leveälle kunkin astian sirpaleetovat kulkeutuneet. Silläkin voiolla merkitystä kertaisten asumisolojenmäärittelyssä." Valitettavasti työ jäi kesken,mutta sittemmin Häyrynmäenvarhaismetallikautinen keramiikka onanalysoitu Mika Lavennon väitöskirjanyhteydessä. Muuten aiheen pariin onpalattu vain pariin otteeseen kohteensekä löytöjen esittelyn yhteydessä (esim.Matiskainen 1976).Häyrynmäeltä kerättiin talteen myös luovutetunKarjalan laajin kokoelma palanuttaluuta. Kohteen luuaineiston on analysoi-nut Mikael Fortelius vuonna 1980_ Luistakyettiin määrittämään lajilleen 901kappaletta, joista ylivoimaisesti suurinosa kuului hylkeelle (taulukko 1).Tunnistetut luufragmentit kuuluvatpääasiassa akvaattisille ja semiakvaattisillelajeille. Ikävä kyllä luuaineistojenkuulumisesta eri kulttuurivaiheisiin eivoi sanoa juuri mitään illlVm kohteensisäistäanalyysia (Puttonen,.Q003) ja / tailuista tehtyjä radiohiiliajoituksia.Hylkeen osuus korostuu myös kaikissamuissa luovutetun Karjalan alueenaineistoista suoritetuissa luuanalyyseissä_Osaltaan tämä johtuu varmastikarkeasta kaivausmetodiikasta, minkätakia esimerkiksi pienet kalanluut ovataliedustettuina. Kuitenkin vaikuttaamyös siltä, että merelliset elinkeinotovat olleet erityisen merkittäviä Suomenlahdenja Laatokan asutukselle.(Puttonen 2003.)Häyrynmäellä on ollut keramiikkalöytöjenperusteella toimintaa koko kivikaudenajan ja pienemmässä mittakaavassavielä sen jälkeenkin. Vanhimmatlöydöt, muun muassa kolme liuskekärjenkatkelmaa, liittynevät Suomusjärvenkulttuuriin. Aarne Äyräpää tosinon epäillyt, ettei asutusta vielämesoliittikumilla paikalla olisi ollut vaan23