PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

sivat täydellisesti syrjäyttäneet paikallisetarkaaiset ihmiset. Koska paleoliittisetpopulaatiot todennäköisesti muodostivatgeenivirran ja kulttuuridiffuusion yhdistämienpopulaatioiden jatkumon, arkaaisetpopulaatiot luultavasti saivat nykyihmistengeenejä ja kulttuuripiirteitä sukupolviaennen kuin nykyihmispopulaatiot saapuivatheidän elinalueellaan. Tämä selittäisiesimerkiksi Ranskan "Chätelperronneandertalien"osittain nykyihmismäisetpiirteet (Wolpoff 1999) ja "nykyihmismäisen"kulttuurin (Zilhäo &d'Errico 1999; d'Errico et al. 2003b).Anatomian ja käyttäytymisen "nykyihmismäistyminen"olisi luonnollisestihelpottanut arkaaisten ihmisten sulautumistanykyihmispopulaatioihin.Nykyihmispopulaatiot olivat leviämässä Afrikanulkopuolelle jo hieman runsas 100 000vuotta sitten, koska Levantin alueelta Lähi­Idästä on tavattu merkkejä nykyihmisistä joviimeisen interglasiaalin aikana. Tämä ensimmäinenyritys levitä pohjoiseen jäi ilmeisestiyritykseksi ja Levantin nykyihmisetkorvautuivat neandertaleilla joskusviimeisen jääkauden alussa (Akazawa et al.1998; Stringer 2002). Jääkauden alunnykyihmispopulaatiot onnistuivat kuitenkinleviämään kauas itään - mahdollisesti rannikkoaseuraten - siitä päätellen, että Australiaasutettiin viimeistään 50 000 vuottasitten (Stringer 2000, 2002).Nykyihmisten esiintymisalue laajeni nopeastipohjoiseen viimeisen jääkauden puolivälissä.Fossiilit ja kalibroidut radiohiiliajoituksetosoittavat nykyihmisen saapuneenEurooppaan viimeistään noin 38 000vuotta sitten (Svoboda et al. 2002; Trinkauset al. 2003a, 2003b). Aurignac-kulttuurin leviäminenon ajoitettu suunnilleen 40 000vuoden takaiseen aikaan (Zilhäo & d'Errico1999; Bolus & Conard 2001; Bar-Yosef2002; Conard & Bolus 2003). Koska viimeisetneandertalit elivät vielä noin 30 000vuotta sitten, ovat Euroopan nykyihmisetja neandertalit voineen elää rinnakkainjopa 10 000 vuotta (Smith et al.1999).Nykyihmisten ja neandertalien risteytymisenproblematiikan vuoksi käsittelen seuraavaksilajikäsitteitä, lajiutumista jahybridisaatiota.Lajikäsitteet ja lajiutuminenKäsittelen kaksi suosituinta lajikäsitettälyhyesti. Biologisen lajikäsitteen mukaanlaji on ryhmä populaatioita, jotka ovatlisääntymisisolaatiossa muista samanlaisistaryhmistä. Lajin maantieteellisetvariantit ovat sen alalajeja (Mayr 1963).Jos Eurooppaan saapuneet nykyihmisetsaivat aikaan lisääntymiskykyisiä risteytymiäneandertalien kanssa, ne olivat'l:iä--'man biologisen lajin eri alalajeja (Homosapiens sapiens ja Homo sapiensneanderthalensis) .Fylogeneettinen lajikäsitteen mukaan lajion ryhmä yksilöitä, joilla on vähintään yksiyhteinen piirre, joka erottaa ne muista ryhmistä.Alalajit luokitellaan eri lajeiksi(Cracraft 1989). Nykyihmisiä ja neandertalejavoidaan pitää erillisinä fylogeneettisenlajikäsitteen mukaisina lajeina (Homosapiens ja Homo neanderthalensis), vaikkaristeytymät olisivat olleet lisääntymiskykyisiä.Lajiutuminen perustuu biologiseen lajikäsitteeseenja siihen kuuluu lisääntymisisolaationtakana olevien lisääntymisesteideneli isolaatiomekanismien evoluutio.Näitä mekanismeja on kahdenlaisia.Presygoottiset isolaatiomekanismit estäväthedelmöityksen ja siten hybriditsygootinsynnyn. Posttsygoottiset isolaatiomekanismitestävät hybriditsygootista kehittyvienhybridien suvunjatkamisen hybridien5