PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Kuva 2. Kirkon länsipäädyn hautauksia.ma kirkon laajentamiseksi (Koukkula1972:556). Kostianvirran taistelun jälkeenv; 1713 Pälkäneen vanha kirkkojoutui ryöstelyn kohteeksi, jolloin venäläisetsotilaat polttivat mm. kirkkoaidanpuuosat. Irtaimistosta vietiin kolmekirkonkelloa, Raamattu ja muita kirjoja,punainen alttarivaate, kolme messukasukkaapaitoineen, kolme paarivaatetta,kaksi kolehtihaavia, kolmemessinkikruunua ja kaikki kirkon kunnostuksessatarvittavat työkalut (Koukkula1972:300). Kirkon rappeutuminenei kuitenkaan varsinaisesti johtunutryöstelystä vaan vanhan rakennuksen tarvitsemanhuollon puutteesta ja muurienperustusten rakenteellisista ongelmista.Vanhan kirkon ahtauden ja huonon kunnonvuoksi Pälkäneellä heräsi ajatus rakentaakokonaan uusi kirkko vanhankirkon korjaamisen sijaan. Suurin osaseurakuntalaisista tosin vastusti ajatusta.Maaherra antoi vuonna 1810 määrä-'::'. C" ' :" !-;';:;:~"yksen, että sortumisvaarassa ollltttItäpäätyoli purettava ja rakennettava:tilallelautapääty. Työ toteutettiin vuonan1811. Korjauksista huolimatta vuonna1820 todettiin, että kirkkoa voitaisiinvaaratta käyttää enää kahdesta kolmeenvuotta. Vähitellen seurakuntalaisetkinalkoivat kannattaa kokonaan uuden kirkonrakentamista (Koukkula 1972:564-565).Pälkäneen uuden kirkon valmistuminenjoudutti vanhan kirkon raunioitumista.Penkit ja lehterit vietiin uuteen kirkkoonja kiviaita purettiin uuden hautausmaanaita-aineiksi. Kellotapulin materiaalistaosa käytettiin uuteen kirkkoon, osamyytiin huutokaupassa Ruokolan kartanoon.Siellä hirsistä rakennettiin uusi riihi.Kirkon lattialankkujen myyminenhuutokaupalla herätti ansaitusti pahennusta,sillä lattian alta paljastuneet haudatjoutuivat pian ilkivallan kohteeksi.Ruumisarkkuja oli nosteltu pois paikoil-33