PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Kalvausalueet 1909, 1910 ja 191220mmpy.1Smmpy.10mmpy.OSOm1"""""",~""",","",,,,,,,1I11Kuva 4. Profiili nykyisin täysin tuhoutuneen Häyrynmäen kaivausalueen halki (PiirrettyAilion ja Soikkelin pintavaaituskarttojen perusteella).tensiivistä käyttöä. Merellisiin resursseihinerikoistumisen on katsottu toimineeneräänä sedentaarisen asutuksen jakeramiikan omaksumisen mahdollistaneenatekijänä (esim. Siiriäinen1981; Edgren 1982). Myös lukuisat kaivauksissalöydetyt liedet viittaavat tiiviiseentoimintaan. Tiheimmin liesiä onkaivauskarttojen perusteella •.. sijainnutnoin 18-19 metrin tasolla, mikä vastaamelko hyvin varhaiskampakeraamisenajan asutukselle otollisinta korkeutta.Liedet voisivat olla yhteydessä esimerkiksihylkeiden traanin käsittelyyn.Liesien suuri lukumäärä ja tiheäsijoittelu voisivat viitata siihen, etteikohde ole ollut kiinteä asuinpaikka. Pikemminkinkyseessä olisi voinut ollamerkittävä logistinen kohde, johon onpalattu aina uudelleen. Viipurin lounaispuoleltaSommeen aseman tuntumastatunnettu asuinpaikka ja useat Johanneksestavuonna 2002 löytyneet kohteetosoittavat myös runsasta toimintaa alueellanäihin aikoihin.Myöhemmän neoliittisen kivikaudenkuluessa alue on käynyt suoJalsammaksi,mutta säilyttänyt sisäsaaristonluonteensa. Maa-alueiden pinta-ala onlisääntynyt, mutta avomeri ei edelleenkäänole sijainnut kovin kaukana. Toimeentulonedellytykset ovat todennä-köisesti säilyneet pääosin samoina kuinjo varhaiskampakeraamisessa vaiheessa.Leppisyrjänkankaan itäpuolisille alueilleon alkanut maankohoamisen vaikutuksestamuodostua sisäjärvimäisiä ympäristöjä,jotka ovat lisänneet käytettävissäolevien resurssien määrää. Kivikaudenloppua kohden Häyrynmäki onvoinut toimia myös perusleirityyppisenäkohteena sisäsaaristossa. Kohteeltaon ollut hyvät kulkuyhteydet erisuuntiin ja eri ekologisille vyöhykkeillekoko kivikauden ajan.Myöskään kohteen varhaismetallikautisentoiminnan luonteesta ei voi nykyiselläänsanoa mitään varmaa. Lavento(2003) arvelee sen todennäköisesti olleenaiempaa vähäisempää ja satunnaisempaa(ibid. 260). Kuvasta 3 näkyy, ettävielä varhaismetallikaudellakin Häyrynmäkion sijainnut merellisille elinkeinoilleotollisella kannaksella lahdenpohjukassa. Voisi olettaa, että Suomenlahdenpohjukassa esimerkiksi hylkeenpyyntiolisi säilynyt merkittävänävarhaismetallikaudellakin (esim. Lavento2001: 139). Osa kuoppamaisistaliesistä saattaisi olla liitettävissä myöstämänaikaiseen traaninpolttoon (vrt.Pohjanmaan rannikon keittokuopat,esim. Ylimaunu 1999).26