PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

asutus arkeologiasta tai arkeologiasta"ihmisen ekologiana".Tavallaan maisema-arkeologian pllnmvoidaan laskea kuuluvaksi myös Åsa Wallin(Tukholman yliopisto) esitelmä. Wallkyseenalaisti vallitsevan ruotsalaisen tulkinnanlinnavuorista asutuksen reunamillasijainneina pakopaikkoina, jaosoitti, että tämä tulkinta on syntynytI800-luvulla myöhemmän kansanperinteenvaikutuksesta eikä sitä voida näin ollenpitää osoituksena rautakautisesta tilanteesta.Wall pyrkii osoittamaan, ettälinnavuorilla, tai kuten hän niitä nimitti,henged mountains, on ollut keskeinen sijaintija merkitys rautakautisissa yhteisöissä.Kulttuurin ja etnisyyden käsitteet ovatolleet arkeologisissa tulkinnoissa läsnäI800-luvulta lähtien, eivätkä ne ole menettäneetkeskeisyyttään. Seminaaritöissäniiden käytössä painotettiin kuitenkinpikemmin identiteettiä taiidentiteettejä kuin kulttuuria kokonaisuutena.Ludvig Papmehl-Dufay (Tukholmanyliopisto) kysyi, miten arkeologisestaaineistosta voidaan määritelläkulttuuri-identiteetin käsite. Aineistonaanhänellä on Öölarmin alueen itäruotsalainenkuoppakeramiikka, jostasuoritettujen orgaanisten ja minerologistenanalyysien tulokset hän pyrkiiyhdistämään perinteisemmän arkeologisenaineiston tulkintoihin kulttuuriidentiteetinkäsitteen avulla. Hänen pääkysymyksensäon, missä määrin kuoppakeramiikassaon kyse kuoppakeraamisestaväestöstä, kulttuurista taielämäntyylistä. Hyvin toisella tavallakulttuurin käsitettä lähestyi Alex Gill(Tukholman yliopisto), jonka työ keskittyyKeski-Ruotsin varhaisimpaan maanviljelyyn.Hänen mukaansa perinteisestiarkeologia on tarkastellut maanviljelynalkua evolutionistisena kehitysvaiheena,jonka tarkempi selittäminen ei ole olluttarpeellista. Gill sitä vastoin haluaa välttäämaanviljelyn tulkitsemisen ainoastaantoimeentulostrategiana tai uskonnollisenmuutoksen aiheuttajana. Sen sijaanon tähdellistä kysyä, miten maanviljely-yhteisötkokivat itse maanviljelyynsiirtymisen ja miten he selittivät sentarpeellisuuden tai välttämättömyyden.Kysymykseensä Gill pyrkii vastaamaantarkastelemalla hautakumpujen ja muinaispeltojensuhteita sekä keramiikan japiikirveiden tuotantoa.Luonnontieteelliset menetelmät olivat ·etusijalla vain yhdessä · esitelmässä.·Björn Hjulström (Tukholman arkeologinentutkimuslaboratorio) käsitteli RuotsinUplannissa tutkittujen asuinpaikkojenja yksittäi:sten~ talonpohjientoiminnallisen jaon selvittämistä maaperänalkuaine- ja rasvahappoanalyysienavulla. Etenkin rasvahappoanalyysi vaikuttaamenetelmältä, jolla on potentiaalialisätä arkeologista tietoa asuinpaikallatapahtuneista . toiminnoista.Hjulströmin lisäksi luonnontieteellisiämenetelmiä käsittelivät myös Papmehl­Dufay (keramiikan mineraloginen analyysija ruoanjäänteiden analysointi) jaKouki (sedimentologiset tutkimuksetympäristön rekonstruoimisessa).Jännitteitä seminaarissaPost-prosessualistisesta kritiikistä lähteneidentutkimuksellisten suuntaustenvoidaan katsoa vaikuttaneen jokseenkinkaikkiin esitelmiin ainakin siinä, millaisiinkysymyksiin tutkimuksissa pyritäänvastaamaan ja miten ihmisen toimintapyritään selittämään. Lähes aiheesta jateoreettisesta lähestymistavasta riippumattatuntuivat keskeisiksi selitysmalleiksinousevan sosiaaliset, ideologi-65