PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Mesoliittisella kaudella kohde on ollutulkosaaristossa avomeren partaalla. Senkäytön voi olettaa rajoittuneen kauemmasulottuneisiin metsästysmatkoihin,esimerkiksi hylkeenpyyntiin. HeikkiMatiskainen (1989, 56) on esittänyt Askolanalueen myöhäisboreaalisen väestönerikoistuneen hylkeenpyyntiin. Vastaavatsyyt ovat saattaneet vaikuttaaHäyrynmäenkin varhaiseen käyttöönottoon.Myös mesoliittiset löydöt, liuskekärjet,voisivat sopia tähän. Ei-väkäsellinenkärki on soveltunut talviseenhylkeiden jääpyyntiin (Matiskainen1989: 63).Timo Ylimaunu (2000) on esittänyt koirankäytön olleen yleistä hylkeiden jääpyynnissäjo mesoliittisella kaudella(ibid. 205; vrt. myös Korhonen 1988).Häyrynmäeltä tunnetaan LuovutetunKarjalan ainoat varmat koiranluulöydöt,mikä voisi viitata juuri koiran käyttöönpyynnin apuna (Puttonen 2003). Koiranjäännösten ja liuskekärkien perusteellasaattaisi voida tehdä tulkintoja asutuksenvuodenajasta, molempien yhdistyessäjääpyyntiin.Varhaiskampakeramiikan aikaan alueon muuttunut sisäsaaristoksi, joka eikuitenkaan ole sijainnut kovin kaukanaavomerestä eikä Heinjoen väylän suusta.Runsaat tähän aikaan kuuluvatkeramiikkalöydöt osoittavat kohteen in-Kuva 3. Vesistöhistoriallinen kehitys Viipurinympäristössä. Asuinpaikat merkitty valkoisillapisteillä, nuoli osoittaa reitin Heinjoenkautta Laatokalle.1. Tilanne noin 9800 vuotta sitten(20 m mpy).2. Tilanne noin 5500 vuotta sitten(15 m mpy).3. Tilanne noin 3500 vuotta sitten(10 m mpy).25