PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

että kohteen käyttö olisi alkanut vastavarhaiskampakeraamisena aikana, jolloinvesi on laskenut noin 17 metrin tasolle(mpy). (Huurre 2003: 180.)Mesoliittikumilla Häyrynmäki on ollutulkosaaristoa Heinjoen reitin länsipäässä.Moreenikumpujen suojaama, muutamienhehtaarien laajuinen rantaterassi on saattanuthoukutella jo silloin kalastajia jahylkeenpyytäjiä puoleensa. Ennen Litorinamerivaiheenalkua vedenpinta alueellaon ollut alempana. kuin Litorinatransgressionmaksimina, noin7400-7100 vuotta sitten (Miettinen 2002) elipaikalla on mesoliittikumillakin ollut mahdollisestiyhtä laaja saari kuin varhaiskampakeraamisenaaikana.Asuinpaikan intensiivisin käyttövaiheon ilmeisesti sijoittunut varhaiskampakeramiikanaikaan. Myös Selänkankaanasuinpaikalla lähes 90 prosenttia löydöistäkuului varhaiskampakeramiikkaan.Häyrynmäellä esiintyy lisäksikuoppakeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa,myöhäiskampakeramiikkaa,asbestikeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa.Selänkankaalla näistä esiintyymyöhäiskampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa.(Huurre 2003: 189, 197, 199;Kopisto 1967: 18-21.) Häyrynmäeltä tunnetaanmyös merkkejä kivikauden jälkeisestätoiminnasta, mutta asutus vaikuttaatuolloin olleen niukkaa ja tilapäistä(Lavento 2003: 260). Matti Huurre(2003) mainitsee eri keramiikkatyyliensijaitsevan pääosin eri korkeustasoilla,varhaiskampakeramiikan noin 17-20metrissä, tyypillisen 15 metrissä, myöhäiskampakeramiikan14,5 metrissä,asbestikeramiikan 13,5 metrissä ja nuorakeramiikannoin 13 metriä meren pinnayläpuolella (vrt. kuva 4). Tarkempientulkintojen tekemiseksi asuinpaikan aineistostaolisi kuitenkin suoritettavakohteensisäinen analyysi. Tämä on tietyissärajoissa mahdollista, sillä Soikkelidokumentoi löytöaineiston ilmeisen sys-24.......•..... v. .... ~ ................."m"~''''='=•.,'''';;.-'"w.."."....",.-,,,.·.,,..,,_...,.w.·.·.....·,.w.·,.w.....·.v»•.·.....,....·..... w.w.·,.."' ..............,,·.,..,..=..,.,·..temaattisesti metrin ruuduissa ja noin 10cm kerroksissa.Häyrynmäki laajemmassakontekstissaHäyrynmäen lähialueelta ei tunneta juurilainkaan kivikautisia asuinpaikkoja, eikäedes kovin monta irtolöytöä. Kohteentopografisen sijainnin ja löytöaineiston perusteellavoi tehdä varovaisia arvioita asuinpaikanfunktiosta ja asemasta yhteisöjenelinympäristössä eri aikoina. Konkreettisenarkeologisen aineiston toistaiseksi puuttuessavoi tarkastelun lähtökohdaksi ottaa AriSiiriäisen (1981, 1987) esittämän mallinkivikautisten logististen kohteiden sijoittumisestaeri ekologisille alueille.Siiriäinen (1981, 1987; vrt. myösMatiskainen 1989; Sartes 1991; Welinder1983; Zvelebil1981) on esittänyt Itämerenrannikolla asutuksen painopisteen siirtyneenvuotuiskiertona sisämaan ja rannikonvälillä, useimmiten jokisuussa. Peruslähtökohtanaon alueen jako neljäänekologialtaan poikkeavaan nautinta-alueeseen:1) ulkosaaristo, 2) sisäsaaristo,3) suojaiset lahdet ja jokisuutsekä 4) sisämaan järvet. Eri nautinta-alueillasijaitsevien kohteiden kesken oletetaan vallinneenhierarkisen jaon; ulkosaariston ja sisämaanjärvien kohteet olisivat olleettilapäisempiä toimintakohteita ja sisäsaaristonsekä jokisuiden kohteet olisivattoimineet perusleireinä.Häyrynmäen sijainti Laatokalta Heinjoenkautta Viipurinlahteen laskeneen kapeanväylän suualueella vastaa laajassa mittakaavassaSiiriäisen mallin pohjana olevaa ympäristöä.Tämän perusteella voi muotoillahypoteesin Häyrynmäen merkityksestä eriaikoina. Alueen ympäristökehitys on aikojenkuluessa käynyt lävitse kaikki mallissakuvatut ekologiset vaiheet (vrt. kuva 3).