PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

liitupiippuja sekä jopa nuuskarasia.Hautoja on ajoitettu myös käsien asennonperusteella (Tagesson 2003).Rahoja saatiin talteen parikymmentäkappaletta. Joukossa on yksi S-brakteaattija yksi kasvobrakteaatti. S­brakteaatti ajoittuu Tuukka Talvion analyysinmukaan vuosiin 1370-1380. Muutenrahat ajoittuvat 1400-luvulta 1800-luvun alkuun. Kaikki rahat on löydettytäytemaakerroksista.Kirjasolkia löydettiin muutamia. Yhdessäniistä on rukoukseen kumartunuthahmo. Eniten saatiin talteen kuitenkineri tyyppisiä rautanauloja. Myössulaneita pronssi- tai kuparimöykkyjälöydettiin runsaasti varsinkin kirkonlänsipäädyn kaivausalueilta. Yllättäenrunkohuoneen luoteisnurkan kaivausalueeltasulaneiden pronssimöykkyjenjoukosta löytyi puolikas pienestäfasettinuppisesta hevosenkenkäsoljesta.Toineri} ;joskin rullalle taivutettuhevosenkenkäsoljen katkelma löytyi asehuoneeneteläseinän ulkopuolen kaivausalueelta.Muut rautakautiset löydötSakariston pohjoispuolelle sijoitetultakaivausalueelta alkoi löytyä rautakautistamateriaalia lähes heti kaivamisen alettua.Ensin saatiin talteen paksua pitkääpronssispiraalia. Tämän jälkeen alkoilöytyä pronssispiraaliruusukkeita jaohuen spiraalin paloja. Kaivausalueenkaakkoisnurkasta löydettiin rautakaudentyypin saviastian paloja ja pieni taitetturautainen partaveitsi. Syvemmällekaivettaessa talteen saatiin pyöreäpuhkonainen pronssinen riipuskoru japronssinen korvalusikka. Kaikki nämälöydöt saatiin talteen haudan 1 täytemaasta.Myöhemmin hauta 1 osoittautuiedellä mainituksi historiallisen ajanjoukkohaudaksi, jota kaivettaessa rautakautisiahautoja oli tuhoutunut.Valamalla valmistettu pronsslfupuSkuuluu Kipplingeberg-tyyppiin. Sen lähimmätvastineet (KM 7603:24 ja 25) onlöydetty Maarian Saramäen haudastanumero 6 (Kivikoski 1939: 158-159; TafelXXVIII: 5-7). Riipuksessa on kuvattuJellinge -tyylillä taaksepäin katsova,juokseva eläin. Saman tYWin variaatioitatunnetaan varsinkin Keski-Ruotsinalueelta mutta myös Venäjältä (Callmer1989:25, 27, 33 39; Abb. 3:19). Suomestavastaavanlaisia riipuksia tunnetaan Ahvenanmaalta(Kivikoski 1973:107, Abb.782). Esinetyyppi ajoittuu 900-luvulle(Callmer 1989:29). Riipus on mahdollisestivalmistettu Ruotsissa.Korvalusikka on koristettu nauhaornamentiikallaeikä siinä ole sivusilmukoita.Se kuuluu silmukattomienumpinaisten viivakoristeisten korva-Kuva 4. Korvalusikka.37......... . ...... . ........... ..