PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

opisto) tarkasteli esitelmässään sitä mittakaavaa,jolla arkeologit hahmottavatyksilöä ja yhteisöä menneisyydessä.Selling otti lähtökohdakseen yhdenpronssikautisen naisen hautauksen japohti, miten arkeologi lähes välittömästitutkiessaan yhden ihmisen hautausta jaelämää siirtyy tulkinnoissaan koko yhteisönja laajojen sosiaalisten rakenteidentasolle. Kadottaako arkeologi hetitulkinnan aloittaessaan lähtökohtansaeli muinoin eläneen yksilön näkyvistään?Selling kiinnitti huomion tähänsiirtymään ja metodiseen mahdollisuuteenkeskittyä vain yhden yksilön elämäntarkasteluun.Nykyisessä arkeologisessa keskustelussakysymystä yksilöstä ja yhteisöstä onjäsennetty _ toimijuuden (agency) käsitteenavulla. Sillä viitataan yksilön tairyhmän mahdollisuuksiin" toimia yhteisössäja muuttaa sosiaalisia'. rakenteitatai päinvastoin sosiaalisten rakenteidenosuuteen yksilöiden tavoissa toimia jahahmottaa elinpiiriään. Arkeologiassatoimijuuden ongelmaa on usein jäsennettysosiologiasta lainattujen teorioidenavulla. Tavallisesti tällöin turvaudutaanbrittiläisen Anthony Giddensin tai ranskalaisenPierre Bourdieun teksteihin.Molemmat pyrkivät osoittamaan - tosinhyvin eri tavoin ja erilaisin seurauksin -kuinka sosiaaliset rakenteet ja ihmisetovat toisiinsa kiinnittyneitä ja toistensatoimintaa määrittäviä. S0ren Sindbcek(Århusin yliopisto) tarkasteli erilaisiamahdollisuuksia hyödyntää sosiologistaajattelua arkeologisten ilmiöiden tulkinnassa.Jotkut siirtävät sosiologisen käsitteistönsellaisenaan menneisyyden yhteisöntarkasteluun siinä missä toisethyödyntävät sosiologista käsitteistöä pikemminkintutkimusprosessin myötämuuntuvana ajattelun apuna. Visa Immonenesitteli yhden tavan hyödyntääBourdieun ajattelua tarkastellessaan,kuinka muinaisesinelssa havaittavamatkiminen tai jäljittely on tulkittavissamonimutkaisempana ilmiönä kuin vainpassiivisena tyylipiirteiden tipahtelemisenavarakkailta vähävaraisille.Ihmisen ja maiseman suhde,kulttuuri-identiteetti jaluonnontieteetIhmisen ja ympäristön vuorovaikutus jamaiseman muodostuminen olivat aiheenaJanicke Larsenin (Bergenin yliopisto) ~{,esitelmässä, joka käsitteli maatalousmaisemansyntymistä Länsi-Norjassarautakauden ja keskiajan kuluessa sekäPaula Koukin esitelmässä, jossa käsiteltiinihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksentutkimista Jabal Hartmin alueellalähellä seminaaripaikkaamme Petraa.Molemmissa esitelmissä aihetta lähestyttiinmaisema-arkeologisesta näkökulmasta.Keskeistä maisema-arkeologialleon, että ihmisen toiminta ei rajoitu tiettyihinpisteisiin (site), vaan kattaa kokotarkasteltavan alueen vaihtelevalla intensiteetillä,jolloin myös irtolöydöt jamuut hajanaiset merkit ihmisen toiminnastaovat merkittäviä. Maisema muot0Utuuihmisen toimintojen ja luonnol- .'!tlisten prosessien myötä ja toisaalta muo- ~­dostaa kontekstin, jossa ihmisen erilaisiatoimintoja tarkastellaan. Tyypillistämaisema-arkeologisille tutkimuksille onmyös pitkä aikaperspektiivi. Maisemaarkeologiaon tutkimussuuntauksenalyönyt itsensä läpi anglo-amerikkalaisessaarkeologiassa, mutta jäänyt tähänmennessä melko vähälle huomiolle Pohjoismaissa.Keskustelua syntyikin esitelmienyhteydessä koko termin "maisema-arkeologia"tarpeellisuudesta ja siitä,onko kyse vain vanhan lähestymistavanpukemisesta uusiin vaatteisiin, elikuinka maisema-arkeologia eroaa64