PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

BP Suomenlahti Laatokka Ilmasto Kasvillisuus ArkeoloQinen aineistoINeva puhkeaa,vesi laskeeLitorinameri4000 laskee60008000LitorinamerilaskeeILitorinamerihUirssaanlitorinatransgressioI10000 AncylusjärvilaskeeVesi hieman yli20m mpy,tasollaIVedenpinta n.20m mpyILaatokkaAtlanttinenVIII. Kuusileviää. JalotlehtipuutvähenevätVII. JalotlehtipuutyleistyvätVI. JpPäyleistyyIV. MäntyvaltapuuBoreaalikuroutuuAncylusjärvestäI Preboreaali IV. KOiVl valtaDuuITekstiilikeramiikka- heikkoa toimintaaAsbestikeramiikkaKa3- asutustaIKa 2 - asutustaIKa 1 - asutusintensiivistäMesolitikum- varhaisin asutusKuva 5. Häyrynmäen esihistorialliset vaiheet yhdistettyinä alueen paleoekologiseen dataan.(Miettinen 2002; Saarnisto 2003; Simola 2003; Huurre 2003.)Sisäsaaristo on tarjonnut hyödynnettäväksiuseita resursseja, muun muassakausittainen hirvenpyynti on voinutollut saaristossa tuottoisaa (vrt.Matiskainen 1989: 56). Jätefaunassaesiintyy myös maanisäkkäitä, tosin pienemmässämäärin kuin akvaattisia.Osteologisessa aineistossa esiintyvätmajavan luut kertovat sisäjärvien kuulumisestaHäyrynmäen käyttäjien toimintapiiriin.Kohteen topografisen sijainninperusteella sisämaayhteys suuntautuisiluontevimmin Heinjoen väylän suuntaan.Suorittamalla inventointitutki-muksia esimerkiksi Leppisyrjänkankaan-Leitimojärvenalueilla ja Heinjoenväylän suuseuduilla, voisi ollamahdollista saada kokonaisempi kuvaalueen asutusmalleista.Edellä esitetyt näkemykset Häyrynmäenkäytöstä eri aikoina perustuvat vahvastiekologisten tekijöiden ja resurssien optimaalisenhyödyntämisen pohjalle (kuvassa5 on esitetty arkeologisten vaiheidenyhteys paleoekologisiin vaiheisiin).Häyrynmäen asuinpaikan ympäristö onmuuttunut sen käyttöajan kuluessa suu-27