PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

paperin liepeessä - myös tietoiskujenlaatijoiden taustoista olisi ollut mielenkiintoistalukea.Juha Leskisen tietoiskussa Karjalaistenkielimuotojen arvoitus nousevat eräänlaisinavepsäläissiirtokuntina esille Vatjanviidenneksen vuoden 1500 verokirjansuomennoksessa Laatokan länsirannallamainitut ves-kylät, joita silloin tällöin onpidetty ainakin jonkinasteisen vepsäläisvaikutuksenosoituksena. KuitenkinPekka Toikka osoitti jo vuonna 1916 ymmärtääksenivarsin vakuuttavasti, ettäkoko ves-termin takana on J. V.Ronimuksen suomennosvirhe: ainakintämä peruste vepsäläisvaikutukselle onsyytä hylätä.Novgorodista löytyneitä keskiaikaisiatuohikirjeitä käsitellessään Pirjo Uino toteaa,että niissä mainitaan karjalaisiapaikannimiä, mm. muutamia Kurkijoenpogostan kyliä. On vaikea välttää kiusaustalisätä joukkoon esitettyjenidentifiointien jatkoksi seuraavat ennenmainitsemattomat: Kurola tuohikirjeissänrot 130 ja 278 on sama kuin myöhemminmaakirjoissa esiintyvä samanniminenkylä Hiitolan Kilpolansaarella(vuonna 1500 Kurolezhi, Ronimus1906a:41; Ronimus 1906b:158; vuonna1590 Kurola, AKH 1987:275), tuohikirjeessä278 esiintyvä Laidikola on samakuin myöhempi Laikkala Kurkijoen kirkonkyläntuntumassa (v. 1500 Ladikola,Ronimus 1906a:150; Ronimus 1906b:38;v. 1590 Laickola, AKH 1987:275) ja tuohikirjeessänro 403 mainittu Sandalaksha onsama kuin samanniminen kylä Kurkijoenpogostassa vuoden 1500 verokirjassa(tarkka sijainti epävarma, VeijoSaloheimon mukaan kenties sama kuinHiitolan Mustola, Ronimus 1906a:144,165; Ronimus 1906b:36-37; Saloheimo1977:7).Sujuvaa yhteistyötäHankaluutena tämänkaltaisessa monenkirjoittajan ryhmät yössä saattaa ollaeroavien näkökulmien jouheva yhteensovittaminen. Karjalan synnyn kirjoittajienyhteistyö näyttää onnistuneen hyvin.Toinen pulma on epäilemättä ollut päällekkäisyyksienkarsiminen: niiltä ei olekokonaan vältytty, mutta silmiinpistäväätoistoa teoksessa on mielestäni varsinvähän. Huomiota herättävänä yhteisenäpiirteenä likimain kaikissa artikkeleissaon se, että monien nykyistenlöytötyhjiöiden arvellaan tulevaisuudessatäyttyvän, mikäli tutkimusmahdollisuuksialuovutetulla alueella edelleenaukenee.Nykypäivän standardit täyttäviä inventointejaon tehty vain pien~ssä osassaViipurin lääniä, ja muutenk~ arkeologinentietämyksemme nojaa eH~lleen melkosuurelta osalta siihen ~uvåan, joka olimuodostunut jo 1940-luvulle tultaessa.Karjalan synty -kirjan artikkeleihin onsaatu mukaan aivan uusinkin tutkimustieto,sillä siinä on hyödynnetty myöstoistaiseksi julkaisematonta aineistoa.Tätä voidaan pitää perusteltuna ratkaisuna:koska alueen tutkimus on juuri nytaktiivisempaa kuin vuosikymmeniin,kertyy uutta tietoa siinä määrin, ettäajan hermolla on elettävä. Ainakin toistaiseksinäyttää myös siltä, että suomalaisetkintutkimukset jatkuvat alueellaaktiivisina: jollei uutta käännettä huonompaantapahdu, ei tämä teos vielä oleluovutetun Karjalan suomalaistutkimuksenlopputilinpäätös.Karjalan synty on suunnattu yleisölle jakirjoitettu yleistajuisesti, mutta samallateoksessa on runsaasti ennen julkaisematontatutkimusaineistoa. Tarkkojenlähdeviitteiden ansiosta lukijalla onmyös mahdollisuus hakeutua tietojen55