PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

Muinaistutkija 1/2004Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkon raunioiden kaivauksetvuonna 2003............................. ···············EsaMikkoliJohdantoPälkäneen Pyhän Mikaelin kirkonraunioiden kaivaustutkimukset liittyivätkirkon sortumavaarassa olleidenmuurien tukemistoimenpiteisiin. Muinaismuistolainvelvoitteen mukaisestitulevien tukirakenteiden alueet oli tutkittavaarkeologisesti ennen korjaustenalkua. Kaivaustutkimuksen jatukemistoimenpiteet mahdollistiPälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksenhankkima rahoitus sekäKangasalan työvoimatoimiston hankkeelleosoittama työllistämistuki.Kaivaus koordinoitiin Museovirastonrakennushistorian osaston kautta. Kaivauksillasaatiin uutta tietoa historiallisenajan hautaustavoista ja löydettiinrautakauden lopun esineistöä sekä mahdollisestiristiretkiaikaan ajoittuvan haudanosa, joten tutkimuksia voidaan pitäävähintäänkin lupaavina.Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkonvaiheetPälkäneen vanha kirkko eli Pälkäneenrauniokirkko on omistettu PyhälleMikaelille. Kirkko on rakennettu pienellekumpareelle laajan peltoaukean länsiosaan.Idässä peltoaukea rajautuu Pälkäneveteenmuodostaen nk. Epaalan - Kuulialankulttuurimaisemakokonaisuuden. Lännessäaluetta rajaa Syrjänharju, jonka länsipuolellaavautuu Mallasvesi. Alueenmaaperä on hienoa hiekkaa tai hietaa(Virkkala 1972: kartta s. 21). Itse kirkkomaarajautuu pohjoisessa ja idässä sorateihin.Valtatie 12 kulkee noin parin sadanmetrin päässä kirkosta länteen. Liikenteenaiheuttaman tärinän on arvioituedistäneen raunioiden halkeilua.Kivipilareilla aidatun kirkkomaan reunoillakasvaa muutamia suuria kuusia,koivuja ja vaahteroita. Kirkkomaa onnoin 4500 neliömetrin laajuinen.Kirkko kuuluu Markus Hiekkasen luokkaanB1, joten kirkon rakentaminen ajoittuu vuosien1475/80 ja 1530 väliseen aikaan. Hollolan,Janakkalan, Sysmän, Sääksmäen jaVanajan kirkot kuuluvat samaan ryhmään.Kaikki kirkot on rakennettu ilmeisesti nopeasti,vain parin kesäkauden aikana(Hiekkanen 1994:229-230). Kirkko on tyypillinenmyöhäiskeskiaikainen suorakaiteenmuotoinen pitkä kirkko, jonka alkuperäiseenrakennussuunnitelmaan on kuulunutpäälaiva, sakaristo kirkon pohjoissivullasekä asehuone kirkon eteläsivulla. Uskonpuhdistuksenjälkeen päälaivaan suunniteltuaholvausta ei varojen puutteessa voitu toteuttaa.Ainoastaan sakaristo sai upeanristiholvin, jonka jäännökset ovat yhä nähtävissäsakariston nurkissa (Mentu 2002).Runkohuoneen sisämitat ovat 25,1 mx 10,7m ja ulkomitat 29,0 m x 14,3 m, sakariston31. . .•.........