PDF - Suomen arkeologinen seura ry.

akennuksia ja vaihtoehtoarkeologioidentarkastelua. Huolimatta aiheiden moninaisuudestaniistä on hahmotettavissa yhtenäisiä,teoreettisia tai metodisia kiinnekohtia.Koska esitelmiä oli niin lukuisamäärä, jokaisen yksityiskohtainen käsittelytässä on mahdotonta. Siksi esittelemmekuusi esitelmien keskeistä teemaa, jotkahyvin jäsentävät seminaarin sisältöä jayleisemminkin tämänhetkistä arkeologianteoreettisen keskustelun tilaa. Valitsemammekuusi aihepiiriä ovat jälkikolonialismija kulttuurinen vuorovaikutus,arkeologia tiedontuotantona, toimijuus,ympäristön ja ihmisen vuorovaikutus,kulttuuri-identiteetti sekä viimeisenäluonnontieteellisten menetelmien sovellutuksetarkeologiassa.Jälkikolonialismi,tiedontuotanto ja toimijuusUseissa esitelmissä käsiteltiin identiteettiäja kulttuurien välistä vuorovaikutusta.Yhteistä näille esitelmille oli se, ettäniissä tarkasteltiin jonkin voimakkaankeskus alueen periferiaa - Jane Hjarl Petersen(Århusin ylioyisto) ja SerenFredslund Andersen (Arhusin yliopisto)pohtivat kulttuuri vaikutteiden siirtymistähellenistisen kulttuuripiirin rajoillaMustanmeren alueella ja Arabian niemimaallaBahrainissa, Nils Anflinset(Bergenin yliopisto) esidynastisen Egyptinreunamilla sijainneiden yhteisöjenvaikutusta Egyptin kehitykseen ja ThomasCrane (Kööpenhaminan yliopisto)Rooman valtakunnan kulttuurivaikutuksenulottumista varsinaisen germaanisenrajavyöhykkeen taakse eteläiseenSkandinaviaan. Kulttuuri-identiteetin javuorovaikutuksen kysymyksiä lähestyttiinmm. hautaustapojen ja esineistönsekä keramiikka typologian avulla. Siinämissä aiempi tutkimus on usein nähnytkolonisoivan kulttuurin yksipuolisestivaikutteiden antajana, nykyinen jälkikolonialistinensuuntaus painottaa vuorovaikutusta,jossa sekä kolonisoijat ettäkolonisoitavat väestöt omaksuvat kulttuuripiirteitätoisiltaan.Jälkikolonialistinen tutkimussuuntauson myös osaltaan kritikoinut tieteellisentutkimuksen kolonialistisia sitoumuksiaja vääristymiä. Tällöin arkeologiaa tarkastellaanyhtenä kulttuurisen tiedontuotannonmuotona. Tarkastelu keskittyyniihin tapoihin, joilla arkeologi työstääaineisto aan niin kentällä kuin julkaisuissaan,ja niihin tekijöihin, jotka arkeologisentiedon rakentumiseen vaikuttavat.Arkeologian tarkastelu tiedon tuotantonaei kuitenkaan välttämättä olejälkikolonialistisesti inspiroitunutta.Konstantinos Chilidis (Oslon yliopisto)pohti esitelmässään, kuinka poliittiset jataloudelliset tekijät ovat 'vaikuttaneetKreikan Verginasta löydetyrr kuninkaallisenhaudan ympärillä käyfyYn tieteelliseenriitaan siitä, onko hauta kuulunutFilippos II:lle vai Filippos III:lle. Pia Andersson(Tukholman yliopisto) puolestaantarkastelee väitöskirjatyössään mitenja miksi esihistoria kiinnostaa erilaisiaryhmittymiä, joiden tulkintoja menneestäarkeologit pitävät "huuhaana".Hän kysyy, missä määrin arkeologia tieteenäon itse vaikuttanut vaihtoehtoarkeologioidenmuodostumiseen ja mitenarkeologien pitäisi niihin suhtautua.Anderssonin mukaan arkeologien tulkintojenyksipuolisuus ja kontaktienlaiminlyönti suurta yleisöä kohtaan ovatolleet luomassa maaperää vaihtoehtoarkeologioidenitämiselle.Kuinka muinaisten yhteisöjen tulkinnassaolisi käsiteltävä yksittäisten ihmistenja yhteisön sosiaalisten rakenteiden välistäsuhdetta? Kysymykseen on vastattuarkeologiassa eri aikoina hyvin eri tavoin.Susanne Selling (Tukholman yli-63