Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

More documents

Recommendations

Info

käytösoireitten käynnistymiseen. Valtataistelut, dementoituneeseen kohdistuvat ylimitoitetut vaatimukset, kriittisyys, toistuva muistuttaminen, aggressiivinen lähes- tyminen ja keskeisistä perustarpeista huolehtimisen laiminlyönti provosoivat käy- tösoireita. Kivut ja muut epämukavuutta tuottavat tuntemukset, joita dementoitunut ei osaa tuoda julki, voivat myös käynnistää käytösoireita. (Vallejo Medina ym. 2006, 282.) 4.1 Käytösoireiden syitä ja taustoja Sulkavan, Viramon ja Eloniemi-Sulkavan (2007, 14) mukaan käytösoireiden taus- talta löytyy yleensä neurokemiallisia ja -patologisia muutoksia. Tärkeimmät käy- tösoireita selittävät tekijät ovat sairastettava dementoiva sairaus ja sen vaikeusas- te sekä siitä aiheutuvat kognitiiviset muutokset. Osa dementoituneiden käy- tösoireista, kuten virhetulkinnat, syntyvät dementiaa aiheuttavan sairauden kogni- tiivisten häiriöiden pohjalta. Osaan oireista, kuten depressioon ja aggressioon, vai- kuttavat puolestaan yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen häiriöt. Heimonen ja Voutilainen (2006, 61) kiteyttävät, että käyttäytyminen on dementoituvan ihmisen tapa ilmaista itseään, se on hänen kielensä. Dementoituva voi käytöksellään esimerkiksi purkaa toiminnan tarvettaan, ilmentää omaa epävarmuuttaan tai hakea turvallisuuden tunnetta. Ympäristö jossa dementoitunut elää, muovaa ja pahimmillaan jopa synnyttää käy- tösoireita. Yleensä käytösoireet ovat vähäisempiä tutussa ja turvallisessa ympäris- tössä, kuten kotona. Tuttukin ympäristö voi kuitenkin dementoituneesta tuntua vie- raalta ja aiheuttaa eksynyttä oloa ja harhaluuloja muistuttavia pelkoja. Kanssaih- misten asenteilla ja ympäristön tunnelmalla on merkitystä. Hoitohenkilökunnan epäarvostava, dementoitunutta ymmärtämätön tai pakottava suhtautuminen aiheuttaa herkästi käytösoireita. Myös hoitopaikan henkistä ilmapiiriä heikentävät ih- missuhdeongelmat ja kiireisyys altistavat käytösoireille. Vuorokauden ajallakin on merkitystä - usein alkuillasta esiintyy oireita. Käytösoireisiin vaikuttavien ympäristö- tekijöiden selvittäminen kuuluu tärkeänä osana perusselvityksiin. Varsin usein käy- 22
tösoireen syy tai sen laukaissut tekijä löytyy ympäristöstä ja siitä kuinka dementoitunut sen tulkitsee. (Sulkava, Viramo & Eloniemi-Sulkava 2007, 14, 16.) 4.2 Masennus, apatia, ahdistuneisuus ja levottomuus Masennus eli depressio voi etenkin sairauden alkuvaiheessa liittyä tiedostettuun henkisten kykyjen jatkuvaan taantumiseen ja parantumattomaan sairauteen (Erkin- juntti & Huovinen 2001, 179). Tyypillisiä masennukseen viittaavia piirteitä dementiaa sairastavalla ovat esimerkiksi seuraavat: surullinen ja ahdistunut ilme, itkuisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus ja levottomuus (Vataja 2001, 96). Vallejo Medina ym. (2006, 282) lisäävät, että Alzheimerin taudissa tyypillinen masennus voi ilmetä tuskaisuutena, touhuiluna, jatkuvana tyytymättömyytenä ja levottomuutena. Apati- alla puolestaan tarkoitetaan tunne-elämän latistumista, välinpitämättömyyttä ja motivaation menettämistä. Apaattiset ihmiset ovat olemukseltaan passiivisia ja aloitekyvyttömiä. Apatia voi olla osa masennusta, mutta sitä esiintyy usein myös itsenäisenä oireistona. Apatia on yleisyydestään huolimatta huonosti tunnettu dementiaa sairastavien käytösoire. (Vataja 2001, 96.) Apatia myös sekoitetaan usein masennukseen. Monissa dementiamuodoissa se on yksi ensimmäisistä käy- tösoireista ja dementoituneiden läheiset kokevat sen usein rasittavampana kuin liiallisen aktiivisuuden tai levottomuuden. (Erkinjuntti & Huovinen 2001, 180.) Ahdistuneisuusoireet dementoituneilla ovat neljä kertaa suuremmat kuin saman- ikäisillä ei-dementoituneilla, kirjoittaa Vataja (2001, 96–97). Tavallisesti ahdistunei- suuteen liittyy jatkuva levoton, huolestunut, jännittynyt tai kireä olo. Dementoitu- neet kokevat ahdistuneisuusoireita tyypillisesti odottelutilanteissa, kuten omaista odotellessa tai lääkärin vastaanottoa edeltävänä päivänä. Levottomuus, eli agitaa- tio, on epätarkoituksenmukaista aggressiivista, motorista tai äänen käyttöön liitty- vää käyttäytymistä. Oireita ovat esimerkiksi lyöminen, potkiminen, raapiminen, esineiden särkeminen, keräily ja piilottaminen, huutaminen, kiroilu, vaeltaminen, karkailu, hoitajan varjostaminen sekä katastrofireaktio. Erkinjuntti ja Huovinen (2001, 180) valottavat, että näiden oireiden taustalla on yleensä jokin selittävä teki- jä, kuten pelko, masennus tai stressi ja tähän puuttumalla oireilua voidaan vähen- 23
Page 1 and 2: Annalotta Onni Maria Silvennoinen A
Page 3 and 4: SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SC
Page 5 and 6: 6.4 Äänensävyt ja oikeanlaiset k
Page 7 and 8: 1 JOHDANTO Vanhustenhoito ja sen la
Page 9 and 10: 2 DEMENTIAHOIVA ASUMISYKSIKÖISSÄ
Page 11 and 12: Entiset Stakes ja Kansanterveyslait
Page 13 and 14: 3.1 Muistimuutosten erot dementiass
Page 15 and 16: otsalohkodementiat sekä Parkinsoni
Page 17 and 18: tunut selviytyy tai kuinka hän kok
Page 19 and 20: audessaankin yksilönä. Sekä vanh
Page 21: 4 DEMENTIAAN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIR
Page 25 and 26: psykoottisten oireiden ilmaantumine
Page 27 and 28: ulostamisen tarpeeseen silloin, kun
Page 29 and 30: levottomuutta. (Koponen & Saarela 2
Page 31 and 32: Naomi Feil vieraili Suomessa 1990-l
Page 33 and 34: toistuvien liikkeiden vaiheessa on
Page 35 and 36: liittyy lämpimiä muistoja kodista
Page 37 and 38: 6 VUOROVAIKUTUS DEMENTIATYÖSSÄ Ko
Page 39 and 40: toituneelle tärkeitä tai hänen t
Page 41 and 42: kat, liite 6.) Sanaton viestintä v
Page 43 and 44: puolestaan kerrotaan pääviestin j
Page 45 and 46: tää huomautuksia esimerkiksi hoit
Page 47 and 48: 7.1 Lepolan muistiyksikkö Teimme o
Page 49 and 50: opiskelijan kehittämästä toiminn
Page 51 and 52: kaan. Tutkimusaineistoa tarkastella
Page 53 and 54: 8 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN Ke
Page 55 and 56: 8.2 TunteVa-menetelmän esittely Le
Page 57 and 58: Toukokuun alussa olimme esittelemä
Page 59 and 60: Kyselimme hoitajilta kommentteja mu
Page 61 and 62: merkkitilanteissa oli käytetty my
Page 63 and 64: että täällon yks jos toinen koke
Page 65 and 66: vat, että vanhuksen elämänkulust
Page 67 and 68: niinku täs niin ku mukavampi ilmap
Page 69 and 70: tio-koulutuksessa Seinäjoella. Hä
Page 71 and 72: Jäi musta ainakin ihan erinomaisen
Page 73 and 74:
10 JOHTOPÄÄTÖKSET Dementia on oi
Page 75 and 76:
Uskomme, että ilmapiiri Lepolassa
Page 77 and 78:
LÄHTEET Aalto, K., Kolehmainen, R.
Page 79 and 80:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/
Page 81 and 82:
LIITTEET Liite1: Kyselylomake 1 1 (
Page 83 and 84:
7) Jatkuva soittelun tarve 8) Arkuu
Page 85 and 86:
Oletko havainnut toimivia keinoja e
Page 87 and 88:
Mitä positiivista muisteluryhmä t
Page 89 and 90:
3) Avoimien kysymyksien käyttö (K
Page 91 and 92:
7) Äärimmäisyyksien käyttö (On
Page 93 and 94:
Liite 4: Muisteluryhmässä huomioi
Page 95 and 96:
2 (4) Tuokion olisi hyvä kestää
Page 97 and 98:
- Syötiinkö omia eväitä vai oli
Page 99:
9. Uudelleen muotoilu 10. Muistelu
show all

Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?