Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

että täällon yks jos toinen kokeillu laulaa vähän paremmalla ja ja huo-
nommalla menestyksellä että että se kyllä niinku pysäyttää kuuntele-
maan sillä lailla että jos se istuu vaikka tuolla vessanpöntöllä niin sit ku
rupiaa laulamaan niin se niinku vaan jotenkin jää kuuntelemaan sitä
laulua ja sitte saattaa pissa tulla saman tien sinne pönttöhön ja se
niinku se jotenki toimii…
…en mä ainakaan olsi niinku välttämättä kokeillu laulaa esimerkiksi
yksin tuolla vessas että ennen oli että onko pakko, mut nyt sitten
kyllä laulan ja ei siinä mitään vaikkei niin osaakaan. Ei se yhtään
näyttäny haittaavan vaikka ei meekkään nuotilleen.
Feil (1993, 82–83) toteaa, että validoiva työntekijä voi olla vuorovaikutuksessa
dementoituneen kanssa laulamalla tuttuja lauluja, rukoilemalla heidän kanssaan
sekä lausumalla lapsuudessa ja nuoruudessa opittuja runoja ja loruja. Etenkin kun
vanhus ei kykene enää puhumaan, on laulaminen varsin käyttökelpoinen vuoro-
vaikutuksen väline.
9.1.3 Peilaaminen ja tunteeseen vastaaminen
Fokusryhmähaastattelussa eräs hoitajista kertoi esimerkin, jossa hän oli onnis-
tuneesti käyttänyt peilaamista. Hän oli vastannut aggressiivisen asukkaan tuntee-
seen napakasti, samalla tunteella. Hän käytti lisäksi asukkaan nimeä tehokeinona.
Myös lomakkeessa oli yksi selkeästi peilaukseen liittyvä tilanne-esimerkki. Kysei-
sessä esimerkissä oli käytetty myös toista TunteVan menetelmää, eli avainsanojen
toistamista.
Joo no, mä kokeilin ensin sitä ’Orvokin’ kans silloon niin ku tää ’Or-
vokki’ oli silloon oikeen aggressiivinen ja löi mua nyrkillä tuonne ihan
takapuolen päälle. Ihan, en mä ny sillä lailla kipiää saanu mutta mä
sanoon sille sitte tuota niin oikeen että ’Orvokki’, sä et mua lyö jotta
mua ei oo lyöny isä ja äitikään, ettet varmasti mua lyö. Niin se kattoo
63