Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

TunteVa-menetelmästä, muisteluryhmän ohjaamisesta ja tekemästämme kansios-
ta lomakkeilla ja fokusryhmähaastattelussa. Näiden aineistojen perusteella to-
tesimme, että TunteVa-menetelmä auttoi joissakin tilanteissa hoitajaa kohtaamaan
dementoituneen asukkaan. Sitä olisi kuitenkin voitu käyttää enemmänkin – käyttö
oli vielä kokeiluasteella. Heimonen ja Voutilainen (2006, 61) toteavat, että vuoro-
vaikutuksen salliva ja lämmin ilmapiiri sekä vastavuoroiset ja luontevat suhteet
tekevät hyvän pohjan tasavertaiselle kohtaamiselle hoivatilanteessa. Näemme,
että lämmin ilmapiiri ja vastavuoroiset suhteet tulivat näkyviin kehittämistyömme
tuloksissa, kun hoitajat kertoivat kokemuksiaan TunteVa-menetelmästä. Kosketuk-
set ja läheisyys kertovat lämpimästä ilmapiiristä, vanhuksen tunteiden peilaaminen
puolestaan vastavuoroisista suhteista, joissa vanhuksen viesti tulee kuulluksi. Ke-
hittämistyömme aikana vuorovaikutustilanteisiin kiinnitettiin paljon enemmän huo-
miota, ja näin ollen se myös edisti koko yksikön hyvinvointia.
Muisteluryhmätoiminta oli positiivinen kokemus sekä asukkaille että hoitajille. Ha-
konen (2003, 131) toteaa, että muistelu voimaannuttaa ja antaa tunteen tasa-
arvoisuudesta työntekijän kanssa. Vanhus saa muistoja kertoessaan aktiivisen
roolin, mikä poikkeaa passiivisena hoivan vastaanottajana olemisesta. Aktiivisen
roolin ottaminen näkyi Lepolassa esimerkiksi siinä, kun muuten kumarassa kulke-
va asukas istui yllättäen muisteluryhmässä ryhti suorana. Muisteluryhmä toi tulok-
sien mukaan asukkaille myös ryhmään kuulumisen tunnetta. Elorannan ja Punka-
sen (2008, 124) mukaan dementoituneen ihmisen elämänlaadun ja hyvinvoinnin
kannalta yksi keskeinen tekijä on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa syntyvä yh-
teenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne.
Dementiatyö vaatii henkilökunnalta nähdäksemme monentasoista osaamista. De-
mentiatyössä tulee osata kohdata vanhus tunteen tasolla. Yhteistyön hoitajien vä-
lillä on myös pelattava saumattomasti. Hoitoyhteisön ilmapiiri on dementoituneiden
elämänlaadun ja selviytymisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista (Dementiamaa-
ilma 2000, 41). Dementoitunut vaistoaa hoitoyhteisön ilmapiirin herkästi ja tämä
vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. Kun hoitoyhteisön ilmapiiri on aidosti positiivi-
nen, ihmisen kapasiteettiin uskova, luontevasti positiivista palautettava antava ja
kannustava, tuntuu dementoituneen maailma turvalliselta ja hyvältä paikalta elää.
74