Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

Kysyimme lomakkeella myös muilta hoitajilta vaativista tilanteista. Lomake oli
strukturoitu siten, että annoimme valmiit aiheet hoitajien haastattelussa mainitse-
mien ongelmien pohjalta: koti-ikävän, lähtöaikeet, omaisten ikävöinnin, aggressii-
visuuden, syömättömyyden, ovien rynkytyksen, jatkuvan soittelun tarpeen, arkuu-
den intiimiasioissa, vaatteiden vaihdon vaikeuden, vaikeuden saada asukas mu-
kaan yhteiseen tekemiseen, hoitajien kiireen vaikutuksen asukkaisiin, sekä kohdan
muu, mikä. Kysyimme myös, ovatko hoitajat havainneet toimivia keinoja edellä
mainittuihin tilanteisiin.
Haastattelun ja lomakkeen pohjalta veimme lisää materiaalia TunteVa-
menetelmästä Lepolaan. Tämä materiaali oli kahdeksansivuinen paketti, johon
olimme keränneet Naomi Feilin validaatiotekniikat dementian eri vaiheisiin (Feil
1993, 74–85), sekä hoitajien toivomia käytännön esimerkkejä. Esimerkkien aiheet
olivat” koti-ikävä” ja ”hoitorutiinit eivät suju”. Nämä vastasivat niitä tilanteita, joista
hoitajat olivat meille kertoneet, eli kotiinlähtöaikeet ja hoitotoimenpiteissä vastuste-
lu. Esimerkit otimme jälleen Pohjavirran (2002) kirjasta. Tämän materiaalin jälkeen
kokosimme vielä viimeisen tietopaketin, jossa oli helposti luettavissa keskeiset
TunteVan/validaation tekniikat Naomi Feilin mukaan. Tekniikat olivat samat, kuin
opinnäytetyömme liitteessä 6 Validaatiotekniikat.
- keskittyminen
- omien tunteiden unohtaminen ja keskittyminen vanhuksen tunteisiin
- vanhuksen nimen käyttäminen
- samalla tasolla oleminen istuen tai seisten
- katsekontakti
- avoimien kysymyksien käyttö ja miksi-kysymysten välttäminen
- aktiivinen kuuntelu, tunteiden peilaus ja vanhuksen kehon kielen jäljittelemi-
nen sama äänensävy sekä puheen rytmi
- vanhuksen puhuman viestin uudelleen muotoilu ja avainsanojen toistami-
nen
- äärimmäisyyksien käyttäminen, kuten onko ruoka aina kamalaa
- kosketus, kuten äidillinen kosketus poskelle
- muistelu ja laulu.
56