Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...
Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...
Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kaan. Tutkimusaineistoa tarkastellaan koko ajan kokonaisuutena; yksittäisiä asioita<br />
peilataan kokonaisuuteen ja päinvastoin. Tutkimusaineistoa ei pelkistetä eikä tut-<br />
kittavan kuvausta pureta analyysiyksiköihin kuten sanaan tai lauseeseen. Feno-<br />
menologisessa lähestymistavassa tutkijan merkityksenanto on keskeinen tutki-<br />
musväline ja merkitykset löytyvät tutkimusaineistosta tutkijan merkityksiä koskevan<br />
intuition avulla. Intuitiolla tarkoitetaan tässä merkitysten lukutaitoa. (Vilkka 2005,<br />
136,141.) Etenkin juuri tutkijan antamat merkitykset, intuitio ja tutkimusaineiston<br />
tarkastelu kokonaisuutena sopivat tutkimuksemme luonteeseen. Voi ajatella, että<br />
näkökulmamme tutkimukseen oli fenomenologinen, mutta itse aineiston analysoi-<br />
misessa käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.<br />
Aineistoja analysoidessamme käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Vilkka<br />
toteaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin etenevän seuraavasti: tutkija päättää<br />
aineiston keräämisen jälkeen, mitä tyypillistä kertomusta lähdetään etsimään. Tä-<br />
män jälkeen pelkistetään tutkimusaineisto: karsitaan tutkimusongelman kannalta<br />
epäolennainen informaatio. Tämä edellyttää tutkimusaineiston tiivistämistä tai pilk-<br />
komista osiin. Seuraavaksi aineisto ryhmitellään uudeksi johdonmukaiseksi koko-<br />
naisuudeksi. Kokonaisuuden ryhmittely tehdään sen mukaan, minkälaisia ominai-<br />
suuksia, piirteitä tai käsityksiä analyysiyksiköstä löytyy. Analyysiyksikkö voi olla<br />
sana, lause, lauseen osa tai ajatuskokonaisuus. Tämän jälkeen ryhmät nimitetään<br />
ryhmän sisältöä parhaiten kuvaavalla ”kattokäsitteellä”. (Vilkka 2005, 140.) Tämän<br />
kaavan mukaan analysoimme saamiamme tuloksia. TunteVa-menetelmään liitty-<br />
vät kokemukset analysoimme erikseen, ja muisteluryhmään liittyvät aineistot erik-<br />
seen. Litteroituamme fokusryhmähaastattelun, karsimme epäolennaisia asioita<br />
pois ja aloimme etsiä merkityskokonaisuuksia. Lomakkeista poimimme samaan<br />
merkityskokonaisuuteen kuuluvat asiat.<br />
Saamamme aineiston kohdalla suuri puute oli se, että aineisto jäi huomattavasti<br />
pienemmäksi, kuin mitä olimme olettaneet. Lomake muisteluryhmän ohjaamisesta<br />
oli sellainen, johon halusimme vain yhden vastauksen yhdestä muisteluryhmän<br />
ohjaamisesta. Kokemuksia TunteVa-menetelmän käytöstä – lomake oli tarkoitettu<br />
jokaisen hoitajan täytettäväksi, mutta valitettavasti saimme takaisin vain yhden<br />
lomakkeen, jonka kaikki hoitajat olivat yhdessä täyttäneet. Saatuamme tämän lo-<br />
51
Change language