Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

More documents

Recommendations

Info

Leonie Hohenthal-Antin kirjoittaa kirjassaan ”Kutkuttavaa taidetta” muistelutyöstä muistihäiriöisten hoidossa (Hohenthal-Antin 2006, 101). Hänen mukaansa muiste- lutyö järjestettynä menetelmänä, jolle annetaan aikaa, on erityisen tärkeä laitos- hoidossa oleville ikääntyneille. Hohenthal-Antin perustelee tätä siten, että laitos- hoidossa olevalla ei useinkaan ole omia, vanhoja esineitä ympärillään, jotka muis- tuttaisivat menneestä. Harva pääsee myöskään ulkoilemaan tai tapaamaan ystä- viään, joten spontaania muistelua ei juuri tapahdu. Hakonen (2003, 132) toteaa, että muistelu dementoituneiden ikäihmisten kanssa vaatii erityistä räätälöintiä. On otettava huomioon muistihäiriön laatu ja määrä ja sovellettava toimintaa niiden mukaan. Hyvä periaate on yrittää käyttää mahdollisimman monia aistikanavia hyö- dyksi. Tämä tukee kommunikaatiota ja aktivoi vielä jäljellä olevia voimavaroja. 36
6 VUOROVAIKUTUS DEMENTIATYÖSSÄ Koskinen ym. (1998, 66–67, 173, 175) toteavat, että vanhustyössä kommunikointi ei ole vain tiedon välitystä, vaan se on mitä suurimmissa määrin tunteiden ja aja- tusten välitystä. Vanhustyö kokonaisuudessaan voidaankin nähdä vuorovaikutuk- sena, jossa viestintä on keskeisessä asemassa. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa edellyttää erityistä huolellisuutta ja paneutumista vanhuksen tilanteeseen. Dementoivat sairaudet vaikuttavat ikääntyneen kykyyn tuottaa ja vastaanottaa pu- hetta, mikä luonnollisesti asettaa vaatimuksia vuorovaikutustilanteille. Yhteisen kielen löytäminen ja tapa viestiä vaikuttavat monin tavoin hoitosuhteeseen sekä koko hoitopaikan ilmapiiriin. Dementoitunut vanhus on herkkä tilanteiden herättä- mille tunteille ja sanattomalle viestinnälle. Jos dementoituvan vanhuksen vuorovaikutus ympäristön kanssa epäonnistuu, vanhuksella voi ilmetä käytösoireita. Hän voi tulla aggressiiviseksi, levottomaksi tai epäluuloiseksi ja hän voi alkaa toistella sanoja, huudella, vaeltaa ja vastustaa hoitotoimia. Tässä luvussa esittelemme vuorovaikutusta dementiatyössä TunteVa-menetelmän näkökulmasta. Esittelemme vuorovaikutuksen keinoja erityisesti seuraavien Tun- teVa-menetelmän tekniikoiden kautta: tunteiden kuuntelu, kosketukset, peilaami- nen, vanhuksen sanoman uudelleen muotoilu, avainsanojen ja avoimien kysymyksien käyttö, aktiivinen kuuntelu ja laulaminen. 6.1 Dementoituneen puheviestinnän erityspiirteitä TunteVa-menetelmää käytettäessä on lukemamme mukaan hyvä huomioida piir- teitä ja ongelmia, jotka ovat ominaisia dementoituneiden puheviestinnälle. Demen- toituneen ikäihmisen kommunikaatio-ongelmat ovat kaksisuuntaisia. Dementoitu- neen saattaa olla vaikeaa itse kommunikoida ja saada sanomaansa perille ja hä- nen on vaikea saada muiden viestinnästä selkoa. Ikäihmisellä ei enää ole selkeää kuvaa siitä, miten hyvin tai huonosti hän muistaa asioita ja mitä ylipäätään muistaa. Voi olla että ikäihminen ei esimerkiksi muista, mistä hetki sitten on puhuttu tai mitä häneltä on kysytty. Arviointikyvyn heikkenemisen vuoksi vanhus saattaa sa- 37
Page 1 and 2: Annalotta Onni Maria Silvennoinen A
Page 3 and 4: SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SC
Page 5 and 6: 6.4 Äänensävyt ja oikeanlaiset k
Page 7 and 8: 1 JOHDANTO Vanhustenhoito ja sen la
Page 9 and 10: 2 DEMENTIAHOIVA ASUMISYKSIKÖISSÄ
Page 11 and 12: Entiset Stakes ja Kansanterveyslait
Page 13 and 14: 3.1 Muistimuutosten erot dementiass
Page 15 and 16: otsalohkodementiat sekä Parkinsoni
Page 17 and 18: tunut selviytyy tai kuinka hän kok
Page 19 and 20: audessaankin yksilönä. Sekä vanh
Page 21 and 22: 4 DEMENTIAAN LIITTYVÄT KÄYTÖSOIR
Page 23 and 24: tösoireen syy tai sen laukaissut t
Page 25 and 26: psykoottisten oireiden ilmaantumine
Page 27 and 28: ulostamisen tarpeeseen silloin, kun
Page 29 and 30: levottomuutta. (Koponen & Saarela 2
Page 31 and 32: Naomi Feil vieraili Suomessa 1990-l
Page 33 and 34: toistuvien liikkeiden vaiheessa on
Page 35: liittyy lämpimiä muistoja kodista
Page 39 and 40: toituneelle tärkeitä tai hänen t
Page 41 and 42: kat, liite 6.) Sanaton viestintä v
Page 43 and 44: puolestaan kerrotaan pääviestin j
Page 45 and 46: tää huomautuksia esimerkiksi hoit
Page 47 and 48: 7.1 Lepolan muistiyksikkö Teimme o
Page 49 and 50: opiskelijan kehittämästä toiminn
Page 51 and 52: kaan. Tutkimusaineistoa tarkastella
Page 53 and 54: 8 KEHITTÄMISTYÖN TOTEUTTAMINEN Ke
Page 55 and 56: 8.2 TunteVa-menetelmän esittely Le
Page 57 and 58: Toukokuun alussa olimme esittelemä
Page 59 and 60: Kyselimme hoitajilta kommentteja mu
Page 61 and 62: merkkitilanteissa oli käytetty my
Page 63 and 64: että täällon yks jos toinen koke
Page 65 and 66: vat, että vanhuksen elämänkulust
Page 67 and 68: niinku täs niin ku mukavampi ilmap
Page 69 and 70: tio-koulutuksessa Seinäjoella. Hä
Page 71 and 72: Jäi musta ainakin ihan erinomaisen
Page 73 and 74: 10 JOHTOPÄÄTÖKSET Dementia on oi
Page 75 and 76: Uskomme, että ilmapiiri Lepolassa
Page 77 and 78: LÄHTEET Aalto, K., Kolehmainen, R.
Page 79 and 80: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/
Page 81 and 82: LIITTEET Liite1: Kyselylomake 1 1 (
Page 83 and 84: 7) Jatkuva soittelun tarve 8) Arkuu
Page 85 and 86: Oletko havainnut toimivia keinoja e
Page 87 and 88:
Mitä positiivista muisteluryhmä t
Page 89 and 90:
3) Avoimien kysymyksien käyttö (K
Page 91 and 92:
7) Äärimmäisyyksien käyttö (On
Page 93 and 94:
Liite 4: Muisteluryhmässä huomioi
Page 95 and 96:
2 (4) Tuokion olisi hyvä kestää
Page 97 and 98:
- Syötiinkö omia eväitä vai oli
Page 99:
9. Uudelleen muotoilu 10. Muistelu
show all

Annalotta Onni Maria Silvennoinen Avaimia parempaan ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?