Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
sisällön <strong>ja</strong> yksityiskohtien analyysillä on suuri merkitys. Ar<strong>ja</strong> Elovirta toteaa, että<br />
intertekstuaalisessa kuva-analyysissä kuvan merkitys syntyy aina suhteessa muihin<br />
kuvallisiin <strong>ja</strong> tekstuaalisiin järjestelmiin. Kuvat ovat tekstuaalisia <strong>ja</strong> tekstit ovat<br />
kuvallisia. Intertekstuaalinen lukutapa korostaa tekstin avoimuutta tekijän tietoisesti<br />
omaksumien vaikutteiden lisäksi. Täten taiteili<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> hänen teoksensa eivät kutistu<br />
pelkän vaikuteketjun osaksi. Vaikka Elovirran mukaan intertekstuaalinen<br />
lähestymistapa nostaakin teosta analysoivan tulkitsi<strong>ja</strong>n taiteili<strong>ja</strong>n rinnalle lähes<br />
tasavertaisena tekijänä, on Altti Kuusamo osoittanut intertekstuaalisuuden lähenevän<br />
ikonogra<strong>fi</strong>sta tutkimusta, jossa taideteosta luettaessa tulkinnanvapaudella on ra<strong>ja</strong>nsa. 31<br />
Voisi kiteyttää, että käyn eräänlaista vuoropuhelua 1800-luvun lopulla syntyneen<br />
aikansa intertekstuaalisessa tilassa hengittäneen taideteoksen kanssa. Esimerkiksi<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n teokseen mielestäni selvästi vaikuttaneiden prerafaeliittien taide sisältää<br />
tarustojen, myyttien <strong>ja</strong> fantasioiden lisäksi <strong>ja</strong> suoria kuvituksia muun muassa Dante<br />
Alighierin <strong>ja</strong> William Shakespearen teksteistä. Näiden teksteissä esiintyvien kalpeiden,<br />
rakkaudesta hullujen <strong>ja</strong> lopulta kuolevien naisten kuvastosta keskityn Beatricen <strong>ja</strong><br />
Ofelian hahmoihin. I lock my door upon myself -maalauksen <strong>ja</strong> aikalaiskir<strong>ja</strong>llisuuden<br />
välillä löydän dialogia Georges Rodenbachin Bruges-la-Morte -romaanin kanssa. Teos<br />
on ikään kuin edellä mainittujen tekstien uusiokäyttöä. Khnopf<strong>fi</strong>n laa<strong>ja</strong> lukurepertuaari<br />
hei<strong>ja</strong>stuu teoksen sisältöön kir<strong>ja</strong>llisten aiheiden <strong>ja</strong> lainausten kautta.<br />
Kulttuurin oireiden, kuten modernisaation aiheuttaman ahdistuksen, dokumentte<strong>ja</strong><br />
tarkastelevan ikonogra<strong>fi</strong>an apuvälineenä toimii mielestäni erinomaisesti<br />
psykoanalyyttinen lähestymistapa. Ikonogra<strong>fi</strong>nen metodi viittaa yleensä ulkopuolisiin<br />
lähteisiin, kun taas psykoanalyyttinen tulkintamalli näkee taideteokset tuloksina<br />
taiteili<strong>ja</strong>n tiedostamattomien <strong>ja</strong> tiedostettujen viettien purkautumisesta.<br />
Psykoanalyyttinen näkökulma auttaa ymmärtämään uudessa valossa huomiot, jotka<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n tapauksessa kohdistuvat esimerkiksi taiteili<strong>ja</strong>n tuotannossa esiintyvään<br />
toistamispakkoon <strong>ja</strong> kaksoisolennon luomiseen. Sivuan hieman myös feminististä<br />
lähestymistapaa toistamispakkoon liittyvän fetissin käsitteen käytössä.<br />
rinnaisesta läsnäolosta hän käyttää termiä intertekstuaalisuus, jonka ”laje<strong>ja</strong>” ovat sitaatit, viittaukset <strong>ja</strong><br />
plagiaatit. Muun muassa Pirjo Lyytikäinen on analysoinut Gérard Genetten mallia<br />
intertekstuaalisuutta käsittelevässä artikkelissaan (Lyytikäinen 1991, 145-147).<br />
31 Elovirta 1998, 248-249; Kuusamo 1996, 102-117.<br />
13
Change language