Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>ja</strong> minäkuvan eheyden menettämisen pelko hei<strong>ja</strong>stuu toistamispakon <strong>ja</strong> kaksoisolennon<br />
kautta. ¨Niin Christina Rossettilla kuin Fernand Khnopf<strong>fi</strong>lla oli taipumus hei<strong>ja</strong>staa<br />
minuutta tuotannossaan muun muassa edellä mainitun kaksoisolennon kautta. Katson<br />
Rossettin runon <strong>ja</strong> Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen kuvaavan taiteili<strong>ja</strong>n sielunmaisemaa.<br />
Maalauksen huoneeseen sulkeutunut naishahmo androgyynisine kasvoineen on<br />
taiteili<strong>ja</strong>n itsensä projisointi. Sisaren naimisiinmeno oli Khnopf<strong>fi</strong>lle kuoleman kaltainen<br />
menetys. Margueriten muotokuva oli siirtynyt Hypnoksen patsaan kasvoihin, ikuiseen<br />
uneen. Sormussorminen naimisiin joutunut naishahmo kertoo identiteetin<br />
menetyksestä. Kuoleman valinnan mahdollisuus hei<strong>ja</strong>stuu avoimen oven kautta.<br />
Margueriten muotokuvassa vuodelta 1887 (kuva 20) vielä naimaton sisar on ikuistettu<br />
huoneeseen, jossa taka-alan ovi on suljettu. Tätä <strong>muisto</strong>a taiteili<strong>ja</strong> säilytti kuolemaansa<br />
asti palvotun alttaritaulun lailla.<br />
Runo kertoo omavalintaisesta itseensä sulkeutumisesta <strong>ja</strong> irtautumisesta muusta<br />
maailmasta. Tässä kohtaa mainitsen, että on maalauksesta I lock my door upon myself<br />
löytämäni Hypnoksen pään toisinto esiintyy teoksessa Solitude, joka kertoo yksinolon<br />
valinnasta <strong>ja</strong> itsensä uhraamisesta rakkauden vuoksi. Keskipannoon Marguerite-<br />
kasvoinen ylväs hahmo kieltää maallisen rakkauden, jota triptyykin kaksi muuta naisen<br />
eri puolia kuvaavaa pannoota - Acrasia viettelevänä hillittömyytenä <strong>ja</strong> Britomart<br />
ritarillisena siveytenä - edustavat. 109 Tämä tukee maalausta I lock my door upon myself<br />
koskevaa tulkintaani, jossa kyse olisi ikuisen unen valinnasta <strong>ja</strong> tunteiden<br />
kuolettamisesta mahdottoman rakkauden kohteeseen.<br />
Runolle <strong>ja</strong> maalaukselle on yhteistä uskonnollisuutta lähenevä pyrkimys<br />
hengellisyyteen. Christinan uskonnollisuus <strong>ja</strong> ahdistus paistaa seuraavista säkeistä:<br />
”God strengthen me to bear myself;<br />
That heaviest weight of all to bear,<br />
Inalienable weight of care.”<br />
Myös Fernand pyrki kohti henkisyyttä kuolettaakseen mahdottomat maalliset tunteet.<br />
Kuolema tai tunteiden kuoletus mahdollisti vapautuksen lihallisuudesta.<br />
Uskonnolliseen teemaan viittaa I lock my door upon myself -maalaukseen liittyvästä<br />
109 Triptyykin myöhemmin valmistuneet pannoot Acrasia <strong>ja</strong> Britomart viittaavat mitä todennäköisimmin<br />
Edmund Spenserin The Faerie Queene -tarinan allegorisiin hahmoihin. Solituden hahmon itsensä<br />
uhraamisesta, marttyyrikuolemasta kertoo pieni Chi Rho -symboli teoksen alalaidassa.<br />
37
Change language